Avoin tieto – avoin demokratia

Synnyin Helsingissä vuonna 1965. Tuona vuonna Helsingin kaupunginvaltuusto päätti mm. kiitollisena ottaa vastaan professori Ragnar Rosenin kirjalahjoituksen 1424 teosta, perustaa rahatoimiston Kallion osaston, yhdenmukaistaa matkustussäännön päivärahat valtion kanssa sekä oikeutti eräät viranhaltijat lukemaan hyväkseen eläkettä varten heidän palveluksensa Viipurin Sähkölaitos ja Raitiotiet Oy:ssä ja Viipurin kaupungilla.

Kun aloitin koulutieni Vuosaaren ala-asteella vuonna 1972, Helsingin kaupunginhallitus päätti mm. kehottaa rakennusvirastoa tähänastista tarkemmin valvomaan kaupungin etua ja oikeuksia urakkasopimusten ehtojen noudattamisessa, oikeuttaa ylipormestari Teuvo Auran pitämään vuosilomaa 16.2. alkaen niin kauan kuin pääministerin tehtävien hoitaminen kesti, sekä oikeuttaa kaupunginkanslian vuokraamaan käyttöönsä toisen IBM-MT mallisen IV -sähkökirjoituskoneen. Tässä yhteydessä päätettiin myös maksaa konekirjoituskeskuksen toimistoapulaiselle 50 mk/kk IBM-tehokirjoitinkonelisää.

Mistäkö sain nämä tiedot? Digitoiduista Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksista. Mistä olisin saanut nämä asiat tietooni vuonna 1965 tai 1972 (jos asia olisi sattunut kiinnostamaan enemmän kuin sinisellä pitkäsarvisella fillarilla kaahailu) – todennäköisesti vain päätösten jo kauan sitten tapahduttua, marssimalla kaupungintaloon lukemaan asiakirjoja.

Sittemmin maailma on muuttunut paljon, ja se muuttuu juuri nyt vielä enemmän. Tänä päivänä saamme internetistä minuuteissa paljon sellaista tietoa jonka hakeminen olisi aiemmin kestänyt tunteja tai päiviä. Tiedon avaaminen – loistavana esimerkkinä Helsinki Region Infoshare – mahdollistaa sen jalostamisen ja esittämisen sellaisissa muodoissa, että minun ei tarvitse kahlata läpi pitkiä puisevia dokumentteja löytääkseni juuri sen oleellisen tiedonhippusen josta olen kiinnostunut. Erilaiset visualisoinnit ja ”appsit” mahdollistavat sen, että oleellinen tieto on minun käsissäni missä ja milloin vain – ja tiiviissä internet-ajan esitysmuodossa.

Miten tämä siis liittyy avoimeen demokratiaan? Ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin, tieto jo tehdyistä päätöksistä on helpommin ja nopeammin kaikkien kiinnostuneiden saatavilla, mikä mahdollistaa niistä käytävän avoimen keskustelun ja varmasti kannustaa päättäjiä tekemään sellaisia huolella harkittuja päätöksiä, joiden takana rohkenee jatkossakin seistä.

Toinen ja vielä tärkeämpi juttu on se, että päätökset saatetaan julkisiksi jo valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tänä päivänä käyttämän Ahjo-asianhallintasovelluksen tiedot avataan XML-rajapinnan kautta, jolloin myös valmistelussa olevista asioista saadaan avointa, koneellisesti käsiteltävää ja jalostettavaa tietoa. Tämä on minusta niin raju juttu, että en oikein osaa vielä edes arvailla mitä kaikkea kehityksestä voi seurata ja miten tämä alkaa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteon läpinäkyvyys nyt joka tapauksessa kasvaa rajusti.

Näin ollen, avointa dataa kannattaa oikeastaan pohtia ennen kaikkea tienä kohti täydellisen avointa ja läpinäkyvää demokratiaa.

Avainsanat: älykkäämpi kaupunki, avoin data

Kommentit