MOOC, silta yli synkän virran

Pärjätäkseen työelämässä ihmisen tulisi kouluttautua pitkin uraansa. Juhlapuheissa hoetaan life-long learningiä, elinikäistä oppimista. Todellisuudessa opintie sen enempää kuin työelämäkään ei juuri taivu elinikäiseen oppimiseen. Ensin käydään koulut ja sitten ollaan töissä. Joitain täydennyskoulutuksia ja excel-ajokortteja voi työnantaja pakon edessä kustantaa.

Voisiko tekniikka, esimerkiksi MOOCit, toimia tässä sillanrakentajana? MOOC-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Massive Open Online Course. Se on nimensä mukaisesti avoin (open) verkon yli (online) suoritettava kurssi (course), johon voi kerrallaan osallistua suuri (massive) määrä opiskelijoita.

MOOCit ovat tällä hetkellä Gartnerin hypekäyrän lakipisteessä. Miksi juuri nyt? MIT:stä ponnistavaa MOOC-yritys edX:ää vetävän Anant Agarwalin teoria käsiin räjähtäneelle suosiolle perustuu kolmeen teknologiatrendiin: sosiaalinen media, videosisällöt ja pilvipalvelut ovat nyt riittävän tuttuja ja laajasti käytettyjä, jotta niiden päälle saattaa rakentaa kestävää opetustoimintaa.

Samainen Agarwal visioi tulevaisuuden amerikkalaista yliopisto-opiskelua siten, että normaalista neljästä vuodesta voisi ensimmäisen tehdä jo lukioaikanaan, sitten kaksi seuraavaa kampuksella ja viimeisen vuoden työn ohessa, pienissä paloissa.

Ajatus on kiehtova. Omaa lukioaikaani 90-luvun alusta kun muistelen, niin silloin yliopisto näyttäytyi minulle kiehtovana omana maailmanaan, josta en kuitenkaan tiennyt juuri mitään. MOOC-lähestymistapa olisi tarjonnut minulle mahdollisuuden shoppailla eri kokonaisuuksia. Siten olisin voinut tutustua yliopistoissa opetettaviin aineisiin ja suorittaa muutamia kursseja.

Yhtä lailla yliopisto-opintojen jälkeen työurani ensimmäisinä vuosina olisin hyvin voinut palata virtuaaliselle koulunpenkille ja valita silloisia työtehtäviäni tukevia kursseja. Toki esimerkiksi avoin yliopisto tarjosi ja tarjoaa edelleenkin opintokokonaisuuksia. Niihin osallistuminen kuitenkin edellyttää tyypillisesti paikan päälle luentosaliin raahautumista.

Läsnäoloakin tärkeämpi seikka on, että avoimen ja muiden koulutusorganisaatioiden opinnot ovat täydennyskoulutusta, ekstraa, eivät siis tutkintoon sisällytettävää materiaalia. Jos itse maisterintutkinto sisältäisi mahdollisuuden MOOC-opetukseen, nousisi sen merkitys selvästi. USA:ssa yliopistot ovatkin alkaneet herätä MOOC-palveluntarjoajiin.

Alkuvuodesta 2013 viisi Courseran kurssia hyväksyttiin yhdysvaltalaisten yliopistojen opetussuunnitelmiin. Tämä koskee yli 2000 eri yliopistoa ja korkeakoulua. Kaikkien niiden opiskelijoilla on mahdollisuus saada opintopisteitä Coursera-kursseistaan. Stanfordissa kehitelty Coursera on edX:in ja Udacityn ohella yksi kolmesta suuresta MOOC-toimijasta. Suomessa ainakin Helsingin yliopisto on liikkeellä asiassa.

En usko ollenkaan opintoaikojen pakotettuun lyhentämiseen ja siitä syntyviin säästöihin. Sen sijaan opintoaikoja tulisi pidentää, mutta samalla sekoittaa työelämän kanssa.

 

 

 

Santtu Toivonen

Santtu Toivonen, kehityspäällikkö, Sanoma Pro

Avainsanat: oppiminen, pilvipalvelut

Kommentit