Naiset ja koodaus – se toimii sittenkin

Rails Girls on maailmalle hetkessä levinnyt toimintakonsepti, jonka tarkoitus on tutustuttaa erityisesti tyttöjä koodauksen maailmaan päivän tai parin kestävän työpajan muodossa. Opetus tapahtuu mentoreiden ohjauksessa, konkreettisesti tekemällä oppien.

Olemme KIDE verkostohankkeen puitteissa tehneet Rails Girls verkoston kanssa yhteistyötä, sillä yhtenä tavoitteenamme on kehittää ict-alan monimuotoisuutta. Naisten kannustaminen teknisenä pidetylle alalle voisi olettaa olevan tärkeää myös toimialan ja palvelujen rikastumisen kannalta.

Yhteistyömme on tarkoittanut myös sitä, että Rails Girls idean ja konseptin luoja Linda Liukas toimii kansallisena Digital Championina EU-tasolla. Haluamme tällä nostolla toimia esimerkkinä ja viestittää siitä, että Suomi on nuorten yritteliäisyyttä ja tasa-arvoa arvossa pitävä jäsenmaa.

Sama monimuotoisuuden näkeminen rikkautena pätee varmasti myös hallintoon. Siten päätimme soveltaa Rails Girls ajatusta julkiselle sektorille KIDE pilottina.

Järjestimme tällä viikolla Rails Girls koodaustyöpajan ”ei-teknisille” virkanaisille. Aiempi kokemus ohjelmistokehityksestä ei ollut siten tarpeen – tai toivottavaakaan. Luokkaan istahti kymmenkunta virkanaista ympäri hallintoa, ministeriöistä ja virastoista: ekonomeja, juristeja, verkkopalvelujen kehittäjiä, valtiotieteilijöitä ja muita hallinnon ammattilaisia. Pyysimme osallistujilta ennakkovalmisteluina vain kokeilevaa asennetta ja ihmetteleviä kysymyksiä. Niitä ohjaajat saivatkin: ”Onko Java ja JavaScript sama asia?”, ”Miksi näitä hipsuja tarvitaan?”, ”Mikä algoritmi sitten on?”

Erilaiset harjoitukset johdattelivat meitä työpajassa ohjelmoinnin periaatteiden, rakenteiden ja logiikkojen kautta luontevasti erilaisiin käytettyihin teknologioihin ja ratkaisuihin. Rails Girls sivustolta löytyy oppaita ja interaktiivisia harjoituksia, joiden avulla pääsee hyvin alkuun myös ilman kädestä pitävää ohjausta. Luokassa huokailtiin tyytyväisenä, että ”Hei, nyt mä käsitän mitä Apache on, josta tekniset kokouksissa aina puhuvat” tai lievästi turhautuneena, että ”Ai, tää tarkoittaa bugia”

Tutustuminen käskyrivien muodostamiseen, tekstieditorien ja terminaalin luonteisiin avasivat päivän mittaan hiljakseen ajatusta koodauksen monimuotoisuudesta ja monimutkaisuudesta. Useimmille meistä tämä kaikki oli aiemmin näyttäytynyt parhaimmillaan vain siisteinä digitaalisina sivustoina ja palveluina.

Päivässä ei toki koodariksi ole ihmeen kautta tavoite muuntua, mutta koodausidean ymmärrystä ja ammattimaisen hallinnan kunnioitusta se kirkasti. Samoin käytännöllistä hyötyä on varmasti alkeellisesta käsityksestä siitä, miten erilaiset vaatimukset kääntyvät kooditoteutukseksi tai ymmärrystä sille, miksi hankkeet voivat joskus vaatia yllättäviä lisäkoukeroita, joita ei suunnitelmissa osattu vielä nähdä.

Työpajapäivän onnistumisessa on suuri rooli mentoroinnilla, jossa meillä oli ilo saada ohjaajiksi alan konkareita ja kokeneita koodareita. Päivä oli myös hieno osoitus KIDE hengessä toteutetusta yhteistyöhankkeesta, jossa IBM kumppanina toteutti päivän ja Eufris tarjosi tarvittavat tila- ja laitejärjestelyt.

Koodaus on kieltä, jossa siinäkin oppirakenteet on tunnettava, jos kieltä haluaa ymmärtää edes tarkoituksen tasolla – saatika itse sujuvasti käyttää. Siltikin oli kannustava huomata, että varsin pienellä pinnistyksellä saimme aikaan alkua toimivalle sovellukselle. Päivän tavoite ymmärtää paremmin sovelluskehitystä käytännön tasolla täyttyi varmasti kaikilla. Vaan oli se aika makea tunne, kun päivän päätteeksi edessäni oli minisovellus, jossa oli kuvaa ja karttaa ihan kuin oikeissa appseissa…
Lue lisää aiheesta:

Työpajaan osallistuneen Johanna Kotipellon kirjoitus: http://avaadataa.blogspot.fi/2013/04/virkanaiset-raiteilla.html#!/2013/04/virkanaiset-raiteilla.html

Esko Kilven kirjoitus: Koodin kieli – kolmas kotimainen

http://kideblogi.wordpress.com/

 

Avainsanat: oppiminen

Suosituimmat kirjoitukset

Kommentit