Aina, kaikkialla, sormien ulottuvilla…

Viime kesänä kelluessani veneellä Saimaalla tein vahingossa muutaman löyhästi ammattiin liittyvän havainnon: Mukaan pakotettu 15-vuotias tyttäreni ei juuri käyttänytkään aikaansa vastikään rippilahjaksi saadun, kiiltävän omenalogoisen tietokoneen kanssa. Sen sijaan hänen puhelimensa tuntui olevan käteen liimattu. Sillä hän kuvasikin panttivankielokuvista tutunoloiset videot, jotka lähtivät aamuisin kavereille kertomaan, kuinka painajainen jatkuu jo ‘kolmatta päivää’. Itsekään en tainnut tietokonettani avata, vaikka muutaman työasian hoitelinkin, koska tabletti riitti. Sinällään se, että vaimoni ei ottanut konetta edes mukaan, ei minua hämmästyttänyt, eihän hän kotonakaan käytä sitä muuhun kuin työntekoon. Sen sijaan olin lähes yllättynyt, kun matkan varrella tapasimme jo eläkeikäiset vanhempani vuokraamallaan mökillä, jonne oli otettu mukaan hopeanhohtoinen tabletti varmistamaan yhteydet ulkomaailmaan.

Sinällään tässä ei ole mitään kummallista. Perheeni käytös vain vahvisti selkeän trendin: Mobiililaitteista on tullut käyttäjän primääri, ensimmäinen vaihtoehto, siinä missä se vielä jokin aika sitten oli lähinnä virtuaalista elämää täydentävä kokemus. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 91 % älypuhelimen käyttäjistä pitää laitetta koko ajan ulottuvillaan.

Sama trendi näkyy väistämättä myös työelämässä. Tavatessani yrityksiä Euroopassa  liiketoimintatiedon hyödyntämisen tiimoilta on mobiililaitteiden hyödyntäminen lähes poikkeuksetta ollut keskeisin puheenaihe. Analyyttisen liiketoimintatiedon kanavoiminen käyttäjille tavalla, joka sekä tuntuu helpolta ja luonnolliselta että mahdollistaa käytön kaikissa tilanteissa, koetaan arvokkaaksi. Valitun ratkaisun kyvystä toimia erilaisissa päätelaitteissa, eri käyttöympäristöissä kytkettynä verkkoon tai vaikkapa lentokoneessa itsenäisesti, on tullut välttämättömyys. Ei ole hankala ennustaa trendin jatkuvan: siinä missä mobiililaitteita käytetään Business Intelligence -järjestelmisssä nykyisin useinmiten tiedon kuluttamiseen, uskon, että jatkossa niistä tulee myös liiketoimintatiedon tuottamisen ja julkaisun palvelijoita.

 

… mutta missä näppituntumaa hyödynnetään?

 

Miten sitten meillä koti-Suomessa? Valitettavasti täytyy todeta, että varsin usein keskustelut mobiililaitteiden roolista ja tärkeydestä pysähtyvät siihen, että mobiililaitteiden jakelun kerrotaan säästösyistä lopetetun, tai lakonisesti todetaan, että muutama tabletti on pelkästään ylimmän johdon käytössä, mutta ne eivät ole vielä firman verkossa. Kieltämättä tämän kuuleminen hämmästyttää verrattuna vaikkapa hiljan Saksassa tapaamaani asiakkaaseen, joka korvaa 17.000 työasemaa tableteilla tarjoten mobiililaitteet koko myyntihenkilöstölleen. Tämäkin asiakas hakee tuottavuutta, kasvua ja jopa kilpailuetua investoinnillaan.

Herääkin kysymys: Tiedämmekö me Suomessa jotain, mitä muut eivät? Vai onko taustalla perusluterilainen ajattelumme siitä, että kaikki työhön liittyvä, mikä ei ole silkkaa kärsimystä tai muuten vain tylsää, on turhaa?

Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi myös historiamme. Monet muistavat vielä, että 15 vuotta sitten olimme maailman edistyksellisin mobiilimaa. Kieltämättä osa operaattorikuplan mukana puhjenneista visioista oli hieman korkealentoisia, mutta itse asiassa aika monta tuolloin esitettyä asiaa ja käyttötarkoitusta on toteutunut – joku muu vain nettoaa hyödyn. Poltimmeko sormemme liian pahasti tuolloin, vai mitä tapahtui?

Ne lapset, jotka Suomessa – ensimmäisinä maailmassa – alkoivat käyttää matkaviestimiä, ovat kohta astumassa työelämään. Pitäisikö meidän tarjota heille ympäristö, joka maksimoi heidän tuottavuutensa ja innovatiivisuutensa, vai pyytää heitä kiipeämään takaisin siihen puuhun, josta Ismo Alanko totesi meidän pudonneen jo yli kaksi vuosikymmentä sitten?

 

Juha Teljo, Senior Director, Salesforce

Avainsanat: analytiikka, BusinessConnect, mobiili

Kommentit