Katsaus Suomen ensimmäiseen Robottiviikkoon, mitä opimme?

Robottiviikko tuli… ja meni niin kuin sanonta kuuluu. 25.11.-1.12.2013 Ylen studio 7:ssa järjestettyä Suomen historian ensimmäistä robottiviikkoa voi vilpittömästi kutsua suureksi menestykseksi. Viikon aikana noin tuhat kävijää pääsi ihmettelemään maailman kolmen suurimman robottivalmistajan robotteja, upeaa robottiautoa sekä hämmästyttävää humanoidijoukkoa, robomopoa sekä suloista terapiarobottia. Voit, arvoisa lukija, vain arvata lähes viidensadan koululaisen innostusta ihastuttavien ja innovatiivisten huipputeknologioiden äärellä. Täytyy sanoa, että suut olivat kutakuinkin muikeina myös robottimersussa vierailleilla aikuisilla.

Robottiviikon tietoantia, roboklubia ja iltapäivien seminaariosuuksia päästiin seuraamaan sekä paikan päällä että näyttöruutujen äärellä. Kolmenkymmenenviiden asiantuntijan voimin robotisaatiota tehtiin ymmärrettäväksi monelta eri näkökulmalta. Haasteet ovat todellakin suuret. Mieleen jäi ruotsalaisen luovuusasiantuntijan, kosmopoliiitin ja filantroopin Fredrik Härénin sanat: ”Emme saa enää miettiä, mitä voimme tehdä – meidän on mietittävä, mitä meidän pitäisi tehdä.” Robotisaatiolla on valtava voima ja sen avulla nousee täysin uusia mahdollisuuksia ratkaista suuria globaaleja ongelmia ja tehdä merkittäviä innovaatioita, jotka parantavat maailmaan ja luovat perustaa hyvälle ja arvokkaalle elämälle. Robotisaatio poistaa osaamisen ja kyvykkyyden rajat – robotit voivat tehdä töitä, jotka ihmiselle ovat olleet vaarallisia tai mahdottomia. Ajatelkaapa vaikkapa maanjäristyksen tai tsunamin tuhoja. Robottiraivaajat selvittävät tulevaisuudessa katastrofit tehokkaasti ja ihmiselle turvallisesti.

Robotti poikineen esillä

Paljon puhutaan Googlen robottiautosta, mutta asia on kuitenkin jäänyt etäiseksi. Suomalaisesta näkökulmasta Nevadan aavikoilla ajava auto ei vaikuta kovin merkittävästi elämää muuttavalta asialta. Robottiviikolla esillä olleella Mercedes Benz -merkkisellä autolla on ajettu Saksassa 150 km, maantietä, kaupunkien ja kylien halki, ilman että kuljettaja koskee rattiin tai muihin hallintalaitteisiin. Se, että meillä kaikilla oli mahdollisuus konkreettisesti nähdä ja kokea pitkälle robotisoitunut auto, antoi paljon ajattelemisen aihetta. Erityisesti jäi pohdituttamaan tuotepäällikkö Pauli Eskelisen toteamus, että robottiautot ovat sarjatuotannossa niinkin nopeasti kuin vuonna 2020. Maailma muuttuu kovaa vauhtia.

Teollisuusroboteista saimme oppia, että nekin kehittyvät hurjaa vauhtia. ABB:n ja Fastemsin edustamat Fanuc -robotit olivat esillä ja monet näkivät robotin sulavat liikkeet, jotka ennakoivat ihmiselle harmittomien robottien esiinmarssia, joka muuttaa teollisen paradigman aivan uudeksi. Vierailulla ABB:n tehtaalle lokakuussa saatoimme hyvinkin aavistaa, että teollisuusrobottien kyvykkyys laajenee mahdollisesti nopeastikin palvelupuolelle. Yksi mikä on varmaa, on että ilman robotisaatiota teollisuus ei tule kukoistamaan Suomessa. Siksi tarvitaan valtion taholta vahvaa panostusta robotiikan kehittämiseen ja laajaan käyttöönottoon erityisesti teollisuuden puolella. Jatkossa teollisuus menee sinne, missä on parhaat robotit, halpatyövoiman aikakausi on ohi.

Mutta, robottien avulla voidaan ratkaista myös sosiaali- ja terveysalaa piinaavia ongelmia. Robottiviikolla ei valitettavasti ollut näytillä teleläsnäolorobottia, jonkalaiset auttavat muissa pohjoismaissa vanhuksia elämään pidempään kotona itsenäistä elämää. Kyseinen Giraff Technologiesin robotti saadaan näytille toivon mukaan 5-14.4.2014 järjestettävällä USA:n National Robotics Weekilla, jota järjestämme yhteistyössä USA:n suurlähetystön kanssa.

Nao humanoidit ja robomopot viihdyttivät yleisöä, mutta niilläkin on hyötykäyttönsä. Aalto-yliopisto robotiikan professori Ville Kyrkin johdolla tutkiin Naojen avulla mm. robottien välistä vuorovaikutusta. Naot ja muut pienikokoiset robotit saattavat jo lähitulevaisuudessa korvata tietokoneet käyttöliittymänä ihmisen ja digitaalisen tiedon(käsittelyn) välillä.

Robottiteknologian kehittyessä kehittyy myös robottien keinoäly.  Professor Tony Dyson, legendaarisen Star Wars robotin R2D2:n kehittäjä, muistutti, että on tärkeää tehdä ero ”expert systems” ja ”artificial intelligence” välillä. Muun muassa kuuluisan shakkitietokoneen Dyson nimeää asiantuntijasysteemiksi eli ohjelmistoksi. Keinoälyn ja virtuaalisten robottien tulo saa aikaan sen kaikkein suurimman vallankumouksen teknologiarintamalla. Robottiaivojen kehityksen kärjessä on myös IBM, jonka Cognitive Computing ja Synapse –hankkeet saattavat mullistaa keinoälyajattelun jälleen kerran.

Ihmiset luovat arvoa ja robotit tekevät vaurautta

Teknologian muutokset ja erityiset edistysaskeleet robotisaation rintamalla vaikuttavat meidän jokaisen elämään. Erityisen suuret paineet kohdistuvat yhteiskunnan muutoksiin – mistä syntyy tuloja yhteistä hyvinvointia ylläpitämään, jos palkkatyö jää toissijaiseksi työmuodoksi, robottien viedessä suuren osan nimenomaan perinteisesti määritellyistä töistä – palkkatöistä? Mikä on ihmisen ja robotin välinen työnjako? Mitä lainsäädännön uudistuksia tarvitaan? Miten huolehditaan siitä, että kehitys on eettistä ja parantaa koko maailmaa ja kaikkien ihmisten olosuhteita? Nämä ovat keskustelunaiheita, joihin tulee tarttua nopeasti, mieluiten eilen.

Meidän on jo nyt ryhdyttävä rakentamaan yhteiskuntaa ja yrityksiä, joissa ihmiset luovat arvoa ja robotit tekevät vaurautta. Ihmisen toivo tulevaisuudessa on tulla yhä paremmaksi siinä, missä hän on inhimillisesti vahva: oppimisessa, luovuudessa, välittämisessä ja yhteisöllisyydessä. Vain siten hän pystyy luomaan arvoa, jonka robotti tekee vauraudeksi, jolla rakennetaan yhteistä ja yksilöllistä hyvinvointia.

Robottiviikko tuli, mutta ei kuitenkaan mennyt. Prosessi jatkuu TEM:n robotisaatiostrategian, Robotics Finland arvoklusterin, USA:n robottiviikon sekä tulevan EU robottiviikon parissa. Niin ja teemmehän välissä myös kiinnostavan opintomatkan Venäjän valtion robotiikan instituuttiin.

 

 

Cristina Andersson, tietokirjailija

Avainsanat: älykkäämpi kaupunki, innovaatio

Kommentit