Hyöty irti PISA-maineesta

PISA-tutkimuksen hyvät tulokset eivät ole muuttuneet rahaksi, vaikka koulutusviennistä on puhuttu jo kymmenen vuotta. Ei se mitään. Suomella olisi toinenkin – jopa parempi – tapa hyötyä koululaitoksensa maineesta ja taidoista: kansainvälinen peruskoulutus.

Nyt hyvät ulkomaiset työntekijät lähtevät Suomesta, koska eivät löydä sopivaa koulua lapsilleen. Eikö se ole ristiriitaisuuden huippu?

Esimerkkinä mainittakoon meillä töissä ollut singaporelainen markkinointijohtaja Renuka. Kun hänen poikansa tuli kouluikään, englanninkielinen perhe joutui tiukkaan paikkaan. Ajatuksena oli laittaa lapsi Helsingin kansainväliseen kouluun, mutta kun siellä ei ollut tilaa, perhe muutti lopulta vastentahtoisesti takaisin Aasiaan.

Kenji Shinodan kanssa jutellessa asia saa isommat mittasuhteet. Japani, maailman kolmanneksi suurin talous, tekee arvioitaan Suomesta koulujen perusteella.

Suurlähettiläs Shinodan tehtävänä on valmistelella japanilaisille yrityksille tulopaikkaa Eurooppaan. Shinoda sanoo, että Suomi on hyvien yhteyksien ja Venäjän läheisyyden takia paras mahdollinen paikka japanilaisyritysten eurooppalaisille pääkonttoreille.

Tällä hetkellä Suomessa on runsaat 80 japanilaisyritystä. Määrä voisi moninkertaistua, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Shinoda sanoo asian suoraan: kansainväliset koulut ovat japanilaisille tärkeä merkki siitä, onko jokin maa tosissaan ulkomaisten investointien houkuttelussa.

Helsingin kansainvälinen koulu on kapasiteettinsa ylärajoilla. Se ei pysty ottamaan vastaan kaikkia uusia tulijoita, eikä tarjoamaan tukiopetusta niille, joiden äidinkieli ei ole englanti. Koulua koskeva lainsäädäntö on vuodelta 1989. Eikö Suomi siis ole tosissaan?

Totta kai Suomi on tosissaan. Kaikki ottaisivat ilomielin vastaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Ehkä olemme vain niin kokemattomia kansainvälisten investointien houkuttelussa, että emme ole vielä huomanneet laittaa tätä asiaa kuntoon.

Tämän pitäisi olla Suomelle helppo rasti. Kasvatuksen me jo osaamme. Täällä on turvallista ja hyvä olla. Myös kansainvälisten koulujemme pitäisi olla vetonaula ja kansallisen ylpeyden aihe.

 

 

Kristiina HeleniusCEO, Amcham Finland

Avainsanat: oppiminen

Kommentit