You haven’t got mail

Lähetin 7.5. aamulla ennen ensimmäistä kahvikupillista yhden (1) sähköpostin, ja vastaanotin päivän mittaan Pohjoismaisilta kollegoiltani – en yhtään (0). Moni kollegani totesi samaa. Mitä ihmettä?

Järjestimme yrityksessämme sisäisen, sähköpostittomaan päivään huipentuneen Work Smarter -kampanjan, joka oli menestys! Mainittuna päivänä työpajoissa sai oppia kollaboraatiotyökalujemme käyttöön kädestä – tai hiirestä – pitäen. Vinkkivideoia katseltiin todella ahkerasti, kysymyksiä ja kommentteja riitti. Mikä parasta, myös vertaistuki toimi mallikkaasti kampanjan aikana:  kun joku kysyi, joku vastasi. Lukuisista työpajoistamme meinasivat tuolit loppua.  Sähköposti lakkasi laulamasta seireenilauluaan.

Yrityksemme on jo viidettä vuotta peräkkäin sosiaalisen yrityssoftan ykkönen, mutta haluamme haastaa itsemme pysymään myös sosiaalisten työkalujen käytön kärkijoukoissa. Kollaboraatiotyökalujen käyttäminen on ”metatyöntekoa”, eli pelkkä työkalu tai keino tehdä sitä varsinaista työtä. Tiedän, että 100 % kollegoistani Suomessa käytti sosiaalisen työnteon alustaamme jo ennen kampanjaamme. Tästä huolimatta väkeä riitti kaikkiin työpajoihimme, sekä perustason tunneille että edistyneempiin aiheisiin. Mobiiliapplikaatioita käytiin lataamassa yhdessä, vaikka prosessi on tehty äärimmäisen helpoksi. Drop-in klinikassa nk. bitti-vinossa  -tilanteiden lisäksi gurultamme Timo Pentikäiseltä kyseltiin apua erityisesti työkalujen mobiilikäytöstä. ”Tää oli hyvä, koska näitä järjestetään lisää?” oli yleinen kommentti.

Kampanjassa maalailemamme sosiaalisemman työskentelyn edut konkretisoituivat lennossa.

Huolimatta sosiaalisemman viestinnän useista eduista, MarketVision mukaan Suomessa  yhteisölliset työtavat ovat vielä pistemäisiä ja toimintatavat hajanaisia, ja vain harva yritys tai organisaatio kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja systemaattisesti. MarketVisio nostaa esiin osaamisen ja ohjeistuksen merkityksen sekä tarvittavan rohkeuden, ennenkuin lähdetään kokeilemaan uutta tapaa toimia. Ehkä päivämme tärkein anti ei ollutkaan tarjoamamme oppi, vaan aika. Omaa – rajallista – aikaa ja energiaansa ei tarvinnut käyttää alkuun pääsemiseen eikä vastausten etsimiseen.  Tarvittava tieto oli valmiiksi jäsennetty helposti hahmotettavaan muotoon. Urlit, serveriosoitteet ja muu tarvittava oli kaivettu esiin valmiiksi. Sama periaate kuin jumppatunneilla käymisessä: lihashuollonkin voisi hoitaa itsekseen kotilattialla, mutta tulemalla tunnille saa aikaa keskittyä asiaan ja harjoitella yhdessä.

Törmäsin joku aika sitten LinkedInissä kirjoitukseen, joka listasi kymmenittäin erilaisia sosiaalisten välineiden käyttäjäpersoonia. (Papukaijamerkki sille, joka onnistuu kaivamaan kirjoituksen esiin!) Tunnistin itseni mm. ”Graham Bellistien” joukosta: sosiaalisen median käyttö on tosi jees, mutta jossain vaiheessa haluan jutella vähintään puhelimessa, mielellään kasvotusten.  Sosiaalisten työkalujen käyttö työtehtävien hoidossa ei ole nimestään huolimatta aina se sosiaalisin tai paras tapa toimia. Kuten Helsingin yliopiston  Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkija Katri Saarikivi kirjoittaa: ”Työn muutoksen myötä myös työorganisaatioiden tulee muuttua; tilannekohtaisuus, vuorovaikutus ja ihmiskeskeisyys nousevat prosessiajattelun sijasta tehokkuuden edellytyksiksi työorganisaatioissa.”

Kampanjamme jälkeen  valitsen kanavan viestilleni huolellisemmin. Kollaboraatiotyökalut eivät ole kuitenkaan itse tarkoitus, vaan keino muiden joukossa. Miksi  haudata asiat sähköpostiin, kun voi joukkoistaa? Tartun entistä herkemmin myös puhelimeen tai sovin treffit kahviautomaatille erityisesti monipolvisempia asioita koskien.  ”I also had much more fun working in this way!” kitetytti eräs kollegamme. Miltä kuulostaa?

 

 

Elena Berger, sisäinen viestintä, KONE Technology and Innovation

Avainsanat: sosiaalinen liiketoiminta, työnteko

Kommentit