IoT rahaksi – pesukoneet vs. leivänpaahtimet

IoT:lle ja IoT-markkinalle asetetut odotukset voidaan mielestäni kiteyttää seuraavalla lauseella: ”Tuottaa kyvykkyyttä, jonka avulla parannetaan asiakaskokemusta ja asiakassuhteen hallintaa luomalla fiksuja palveluja, joissa hyödynnetään kytketyistä laitteista tai tuotteista saatavaa tietoa”.

IoT:n odotukset ja hyödyt voidaan tuoda esille niin sanotulla kuuden listalla. Otan tähän esimerkiksi pesukoneen ja sen, miten kuuden lista toimii tässä tapauksessa.

  1. Ensimmäinen hyötyaspekti on “älykkään pesukoneen” luominen. Sensoroimalla pesukone syntyy suora linkki pesukoneen käyttäjään ja valmistaja saa näin linkin tukku- tai välittäjäportaan lisäksi myös itse laitteen käyttäjään.
  2. Toisena hyötynä voidaan nähdä linkin mahdollistama todellinen asiakaskokemuksen parantuminen. Pesukoneen valmistaja pystyy linkin avulla luomaan itselleen ”kristallipallon”, jolla laitteen mahdolliset rikkoutumiset pystytään ennustamaan etukäteen ja myös tarvittavat korjaustoimenpiteet voidaan tehdä hyvissä ajoin.
  3. Kolmas hyötyaspekti on se, että linkin syntymisen jälkeen valmistaja tietää miten laite toimii asiakkaan ympäristössä ja käytössä. Tieto mahdollistaa laitteen optimoinnin käyttökokemuksen parantamiseksi ja toimii myös tuotekehityksessä suunnittelun tukena seuraavia sukupolvia ajatellen.
  4. Neljäntenä hyötynä näen etäkäyttömahdollisuudet. Linkki mahdollistaa pesukoneen etäkäytön esimerkiksi kännykän kautta ja mahdollistaa näin laitteen oikeanlaista käyttöä ohjaavat ohjeet tai opastuksen esimerkiksi erilaisten applikaatioiden avulla. Myös API-rajapintojen hyödyntäminen avaa mahdollisuudet aivan uusille ideoille.
  5. Viidentenä aspektina ovat niin sanotut lisäarvohyödyt eli laitteen käytöstä kerääntyvän tiedon pohjalta syntyvä tietopankki, jota voidaan käyttää myös muiden hyödyksi – tulee tieto sitten valmistajan muiden yksiköiden tai ulkoisten lisäarvon tuottajien käyttöön.
  6. Kuudes aspekti on siirtyminen pesukoneen kertaostosta käytönaikaiseen kustannusmalliin ja uusien liiketoimintamallien (palveluliiketoiminnan) synnyttämiseen sen päälle.

Hyödyt versus epärealistiset odotukset

Ylläkuvatut hyödyt ovat niitä, joista monet ovat varmasti kiinnostuneita. Silti nostan esille, että jos yrityksen liiketoimintamalli ja strategiat eivät allekirjoita tuotteesta palvelumalliin siirtymistä, IoT-hankkeiden syntymisen tie voi olla kivinen. Myös epärealistiset odotukset voivat viitoittaa tien tuolle samalle kiviselle tielle.

Esimerkki: tulevaisuuden leivänpaahdin on liitettynä internettiin. Olisitko halukas maksamaan kuukausimaksuja paahtimen softapäivityksistä? Entä aamulla, kun heräät ja haluat paahtaa aamuleivät, niin paadin kertoo sinulle: ”Waiting for software upload to load!” Mitäs jos leipään paahtuisi joka aamu myös jonkin pesuainevalmistajan mainos ja voisit vain käyttää kyseisen valmistajan toimittamia leipiä? Mitä jos sinun leivänpaahtotapasi ja tietosi myytäisiin muille käyttäjille, esimerkiksi vakuutusyhtiöllesi, joka näkisi epäterveeliset tapasi ja korottaisi vakuutusmaksujasi?

Meidän tulee pitää jalat maassa ja tiedostaa IoT:n kerroksellisuus sekä aihe-alueiden poikkitieteellisyys niin, ettei synny liian epärealistisia liiketoimintatapoja. Näin asiat ohjautuvat oikeaan suuntaan siirryttäessä hyödyntämään niitä etuja, mitä IoT-maailmasta halutaan saada. Haetpa sitten omien tuotteidesi kehittämistä, optimointia, kustannustehokkuutta tai uusia liiketoimitatapoja – IoT:n arvolupaus on liian houkutteleva missattavaksi!

Avainsanat: BusinessConnect, Internet of Things, kilpailukyky, teknologiajohtajuus

Kommentit