Big data ja teiniromantiikka

Keskustelin kumppanimme Rongon Samu Paajasen kanssa ja sen pohjalta tässä hänen havaintojaan big datasta Suomessa. Kerromme yhdessä lisää big data –menestystarinoita ja jaamme parhaita käytäntöjä Rongon ja IBM:n yhteisessä big data -seminaarissa 21.5.
Tervetuloa mukaan kuulolle!


 

Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt ainakin alkuvuodesta 2013 asti big dataan liitettynä eräs mukanokkela hokema. Se menee suurin piirtein näin:

”Big data is like teenage sex: everyone talks about it, nobody really knows how to do it, everyone thinks everyone else is doing it, so everyone claims they are doing it…”

Ilmeisesti tuosta on tarkoitus päätellä, että big dataa ei kukaan käytä mihinkään, vaikka asiasta paljon puhutaan. Hokema on kuitenkin paitsi jokseenkin mauton myös valheellinen. Se on täydellinen esimerkki strutsijohtamisesta, eli pään piilottamisesta hiekkaan. Emme tee asialle vielä mitään ja uskottelemme itsellemme, että kilpailijatkaan eivät tee. Muutaman vuoden kuluttua todennäköisesti ihmettelemme, miten tämä big data -junakin ehti mennä Suomen ohi.

Strutsimaisia kykyjä todellakin tarvitaan, jos tahtoo uskotella itselleen, että big data -analytiikka ei ole tärkeää. Sitten vuoden 1995 maailman internet-sivujen lukumäärä on kasvanut kymmenestä noin miljardiin. Samaan aikaan maailman digitaalinen universumi, uniikin digitaalisen datan määrä, on kasvanut räjähdysmäisesti, ja kasvuvauhti vain kiihtyy. Liiketoiminta digitalisoituu ja perinteiset toimialarajat murtuvat. Maailma on oikeasti muuttunut peruuttamattomasti.

Big data -analytiikkaa tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Verkkokaupat, joilla on jo yli 3,2 miljoonaa suomalaista asiakasta, osaavat tarjota sinulle räätälöityjä suosituksia reaaliajassa. Amazon pyrkii viemään ennakoivan analytiikan niin pitkälle, että tavaran toimitus voi alkaa, ennen kuin tiedät edes haluavasi tilata sen. Netflix osaa arvata millaisista elokuvista pidät ja tietää senkin, millaiseen värimaailmaan sinä todennäköisimmin reagoit. Autosi kerää jatkuvasti valtavia määriä sensoridataa, jolla ennakoidaan ja ennaltaehkäistään vikatilanteita. Jälkimmäinen tietysti olettaen, että ajat uudenaikaisella autolla.

Suomen elinkeinoelämä on vientivetoista ja dataintensiivistä niin teollisuudessa, kaupassa kuin palveluissakin. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kaiken saatavilla olevan informaation hyödyntämistä. Pieni kotimarkkina ei enää suojaa meitä. Ei pidä elää kollektiivisessa harhassa, että big data olisi vain jättikokoisten yritysten juttu. Esimerkiksi IBM Watson Analytics soveltuu myös keskisuurille ja pienille yrityksille.

Big datan ei tarvitse olla vaikea asia, eikä asiaa pidä lähestyä teknologia edellä. Olemme havainneet hyväksi kolmivaiheisen lähestymistavan:

Vaihe 1: Liiketoiminta-arvon määritys (Business value assessment)
Tehdään nopea analyysi datan liiketoiminta-arvosta.

Vaihe 2: Tekninen evaluointi
Tehdään ehdotus soveltuvasta teknologiasta.

Vaihe 3: Pilotointi
Tehdään vaiheistettu pilotti, jossa tavoitteena on tuottaa arvokasta analytiikkaa hyvin nopeissa kehityssykleissä.

Itse kommentoin yhteen alussa lainatun hokeman lukuisista jaoista:

”… and those who are really doing it, don’t show off. They are not looking for attention.”

Kommenttini ärsytti kaikkia. Ehkä siksi, että se on niin totta. Suomessakin on muutamia edelläkävijöitä, eivätkä kaikki tosiaankaan pidä meteliä onnistumisistaan.

Teinit ovat luultavasti näiden parin vuoden kuluessa kypsyneet. Big data -teknologia ja -menetelmät ainakin ovat, ja toivon, että mahdollisimman moni uskaltautuu vihdoin kokeilemaan big dataa eikä pelkästään puhumaan siitä.

Samu Paajanen, johtava konsultti, Rongo Oy

Avainsanat: big data, BusinessConnect

Kommentit