Digitalisaatio uuden tuottavuuden ja arvon luojana


Tietoyhteiskunnan kehitys nuoren silmin

Määritettäessä digitaalista Suomea tulee ensin nähdä, mistä tähän päivään on tultu.

Pysähdy hetkeksi ja lähde kanssani matkalle tarkastelemaan tietoyhteiskunnan kehitystä nykynuoren silmin vuodesta 1992 eteenpäin. Eräs ihmeellinen bittejä kuljettava verkkojen maailma on vasta rantautunut kunnolla Suomeen ensirääkäisysi aikoihin. Kasvat ensimmäiset vuotesi tietämättä vielä suuresta myllerryksestä, joka tulee vaikuttamaan valtavasti elämääsi, Internetistä.

Miten Internet on vaikuttanut meihin ja muuttanut maailmaa, jossa elämme?

Ensimmäiset Internetin tuomat ihmeellisyydet omalla kohdallani olivat erilaiset pelisivustot, kuten Miniclip ja Aapeli sekä aina niin legendaarinen Sulakkeen Habbo Hotel, jossa nuoruusvuosina pyörähti tunti jos toinenkin. Tietotekniikan vaarallisuuksista ja häiriköinnistä muistuu mieleeni kaverini kanssa tehdyt kavereiden Messenger-palvelujen kaatamiset ohjelmalla, joka pystyi lähettämään gifejä valtavalla nopeudella. Yläasteelle tultua nämä kepposet sekä pelaaminen saivat kuitenkin väistyä muiden harrastusten tieltä.

Yläasteelle tultaessa astuin muuttuvan kaupankäynnin maailmaan kirjautuessani ensimmäistä kertaa Ebay.com-sivustolle. Olin erään korttipeliharrastukseni kautta havahtunut siihen, miten valtaisat erot hinnoissa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä olivat. Näinpä 14-vuotiaana otin käyttööni isän luottokortin ja aloin tekemään kauppaa Ebayn kautta ja tein yläasteella kivaa lisätienestiä myymällä ostamiani tuotteita erilaisilla korttipelaamiseen keskittyneillä verkkosivustoilla. Näin havaitsin jo nuorena, mitä ongelmia kivijalkakaupoilla olisi edessään kaupanalan globalisoituessa.

Urheilulukioon astuessani sosiaalisen median sivustot alkoivat kasvaa valtaisaa vauhtia nuorison keskuudessa Facebookin johdolla. Facebook saavutti nuorison keskuudessa nopeasti valtaisan suosion ja se asetti meidät uuteen asemaan. Toisaalta se mahdollisti uudenlaisen paikan verkostoitumiseen ja keskusteluun, mutta myös verkon varjopuolet tulivat Facebookissa esille, kun kiusaaminen pääsi aivan toisenlaisiin sfääreihin netissä aikuisten ulottumattomissa ja kiusaamisen salaavilta nuorilta. Palasin myös lukioaikana vielä hetkeksi pelaamiseen maailmaan World of Warcraftin parissa ja ”oh boy”, mitä ne 8 kuukautta olivatkaan. Verkostoituminen englannin kielellä, strategisten päätösten tekeminen ”raidista” toiseen ja kilpailuhenkisyys olivat pirullinen yhdistelmä, joka koukutti minut pahasti tuon kahdeksan kuukauden ajaksi. Onneksi osasin kysyä itseltäni oikeat kysymykset pelistä irti pääsemiseksi. Pelistä jäi käteen kuitenkin paljon hyvääkin, kuten kielitaitoa ja jotkut löysivät jopa vaimon itselleen, kuten eräs kaverini.

Viimeiset kolme vuotta elämästäni ovat olleet melkoista tiedonjanon tulvaa. Jääkiekkourani lopetettuani olen allokoinut resurssini uudelleen ja nykyisin seuraan erittäin paljon erilaista tekniikan ja talouden uutisointia yliopisto-opintojeni ohella. Verkostoitumisen palvelut, kuten Twitter ja LinkedIn ovat mahdollistaneet minulle uudenlaisia asioita aina pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kanssa keskustelusta uudenlaisten liike-elämä kontaktien luomiseen. Tiedonsaannin helpottuminen on myös omalta osaltaan ollut vaikuttamassa pankkien taisteluun rikastumisennälkäisten nuorukaisten rahoista uudenlaisten, hyviä sijoituspalveluita tarjoavien nettipankkien kuten NordNetin ansiosta. Toisaalta tiedon saatavuuden helpottaminen on mahdollistanut maailman eriarvoisuuden vähenemistä. Kenellä tahansa Internet-yhteyden omistavalla on pääsy esimerkiksi huippuyliopisto MIT:n kurssitarjontaan.

Tässä vain muutama esimerkki siitä, mitä tiedonsaannin helpottuminen on mahdollistanut, mutta nyt nykyhetkeen.

 

Digitaalinen Suomi

Tähän hetkeen tultaessa nykynuori on nähnyt jo monenlaista digitaalista palvelua. Kuitenkin, usein herää kysymys: Mitä kulman takana odottaa? Tulevaisuuteen katsoessani mietin: Mitä digitaaliset uudet palvelut mahdollistavat ja miten ne tuottavat arvoa minulle? Olen viime vuosina alkanut pohtimaan Suomessa villinneen startup-kulttuurin myötä myös itsekin mahdollisia tulevaisuuden yritysideoita.

Seuraavina suurina digitaalisina mullistuksina näen virtuaalitodellisuuden ja siihen liittyvät sovellukset sekä Internet of Thingsin. Kuinka nämä tekniikat mullistavat ihmisten elämää tulevaisuudessa?

Pysähdy hetkeksi ja kuvittele seuraava skenaario: Istahdat kotisohvallesi ja otat mukavan asennon, asetat virtuaalilasit kasvoillesi, yhdistät tietokoneesi virtuaalilasit Googlen ja GoPron mahdollistaman uuden palvelun kautta palvelimeen, joka lähettää ääntä ja kuvaa pääsi rotaation perusteella laseihisi NHL-matsista… ja eturivistä tietenkin. Samanlaista dataa voidaan tulevaisuudessa lähettää oopperasta, teatterista, Gizan pyramideilta tai Niagaran putouksilta, vain maailma on rajana.

Siirrytään vuoteen 2025. Heräät aamulla puhelimen herätyksen kanssa synkronoidun kahvinkeittimen porinaan. Otat keittimestä kupin kahvia ja istahdat etupihan aurinkotuoliin juuri, kun nelikopteri tuo aamun lehtesi, jota et ole vielä siirtynyt lukemaan Kindlen avulla. Palaat takaisin sisälle painamalla sormesi oven vieressä olevaan lukijaan, joka on yhteydessä talon turvallisuusjärjestelmään ja tunnistaa biometristen algoritmien avulla sinulla olevan pääsyn taloon. Menet jääkaapille ja otat viimeisen maitopurkin muroja varten jääkaapista, jonka RFID-tekniikkaan perustuva tunnistusjärjestelmä siirtää ostoslistalle, jonka tuotteet nelikopteri tuo työpäivän jälkeen. Seuraavaksi käyt ennen töitä istahtamassa wc-pöntöllä, joka toimituksen jälkeen kertoo sinun olevan elämäsi kunnossa. Pukeutumisen jälkeen robottitaksi tulee hakemaan sinut töihin ja matkalla töihin käyt vielä aamupalaverin asiat läpi virtuaalilasien välityksellä. Näin aloitat työpäiväsi tulevaisuuden Suomessa.

Aikamoista, jopa nuoren näkökulmasta.

 

Rasmus Toivanen, opiskelija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
IBM:n Best Student Recognition –kirjoituskilpailun vuoden 2015 voittaja

Avainsanat: Internet of Things, oppiminen, Suomi nousuun

Kommentit