Tekoälystä lääkärin oikea käsi

Kognitiiviset eli oppivat tietojärjestelmät rynnivät vauhdilla terveydenhuoltoon. Teknologian hyödyntäminen nopeuttaa lääkärin työtä ja parantaa osumatarkkuutta niin sairaanhoidossa kuin ennakoivassakin terveydenhoidossa.

Erilaisen datan valtava määrä on lääkärin arjessa iso haaste.

Lääkärin pitäisi arvioiden mukaan käyttää 160 tuntia viikossa lukemiseen, jotta pysyisi kärryillä oman alansa kehityskulusta. Todellisuudessa keskivertolääkäri ehtii käyttää uuden oppimiseen vain neljä tuntia viikossa.

Nyt datasta on kuitenkin tullut merkittävä mahdollisuus.

Mitä jos esimerkiksi syöpälääkäri voisi turvautua kaikkeen oman erikoisalansa olemassa olevaan tietoon – reaaliajassa? Kognitiivisen eli oppivan tietojärjestelmän ansiosta tämä on mahdollista jo nyt.

Kognitiivisen älyn hyödyntäminen voi paitsi nopeuttaa lääkärin työtä myös synnyttää hoitotyössä uusia oivalluksia. Kun ammattilainen keskittyy omaan ydinosaamiseensa, resurssit saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Lääkärille vapautuu lisää aikaa, kun kone pureskelee vaihtoehtoisia hoitosuosituksia.

Tietotekniikka ei kuitenkaan korvaa lääkäriä, vaan se on lääkärin apuri ja oikea käsi. Diagnoosin ja hoidon päättää aina lääkäri.

Nopeammin ja tarkemmin

Sovelluskohteista ei ole todellakaan puutetta.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Alzheimerin tauti. Kognitiivisen teknologian ja analytiikan avulla sairaus pystytään toteamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, mikä parantaa hoidon tehoa.

Astmaatikko voi saada aamuisin sääennusteeseen perustuvan henkilökohtaisen hoitosuosituksen. Jos ilmanlaatu on heikko, järjestelmä suosittelee ottamaan inhalaattorista tupla-annoksen ja jättämään iltalenkin väliin.

Kognitiivinen tietojärjestelmä pystyy lukemaan röntgenkuvia ihmistä nopeammin ja tarkemmin. Keskiverto röntgenlääkäri kykenee näin harppaamaan kertaheitolla aivan uudelle tasolle.

Entä jos tietokone voisi antaa lääkärille potilaan historiasta ja vaivoista pika-analyysin? Näin vastaanotolla päästäisiin heti villakoiran ytimeen.

Kone, joka ahmii tietoa

Maailma on tunnetusti pullollaan dataa – tekstiä, puhetta, kuvaa. Ongelmana on kuitenkin se, että tieto on valtaosin jäsentelemättömässä muodossa, jolloin perinteiset tietojärjestelmät eivät pysty käsittelemään sitä tehokkaasti.

On laskettu, että kaikesta tiedosta 80 prosenttia on juuri strukturoimatonta dataa ja siten piilossa.

Päinvastoin kuin perinteiset ohjelmoitavat järjestelmät, kognitiivinen äly pystyy ymmärtämään strukturoimatonta dataa, oppimaan ja tekemään johtopäätelmiä. Käytännössä kognitiivinen tietojärjestelmä, kuten IBM:n Watson, ahmii ensin tietoa. Se ymmärtää luonnollista kieltä ja on muun muassa opetellut itsekseen ja maailman parhaiden lääkärien johdolla neljä eri syöpää.

Suomesta terveydenhuollon edelläkävijä

IBM:n ja Tekesin äskettäin julkistama yhteistyö tuo IBM:n kognitiiviset teknologiat ja ratkaisut suomalaisen terveydenhuollon käyttöön. ”Terveyden ja hyvinvoinnin Piilaakso” luo lisää työpaikkoja ja kasvattaa terveysteknologian vientiä sekä auttaa paikkaamaan kestävyysvajetta ja parantamaan meidän suomalaisten elämän laatua.

Suomi on testikenttänä poikkeuksellisen otollinen.

Nörttikansana omaksumme innokkaasti uutta teknologiaa. Meillä on myös ongelma. Väestö harmaantuu Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa, ja rahasta on puutetta. Kognitiivisen älyn avulla terveydenhuoltokustannusten nousu pystytään taittamaan – vähemmällä voidaan saada aikaan enemmän ja laadukkaampaa.

Erityisen kiinnostavan Suomesta tekee se, että meillä on olemassa digitaalista terveysdataa peräti 30 vuoden ajalta. Tämän datan saaminen hyötykäyttöön avaa suomalaisten hyvinvoinnille ja viennille huimat mahdollisuudet.

Avainsanat: analytiikka, big data, digitalisaatio, julkinen sektori, oppiminen, Suomi nousuun, tekoäly, terveydenhuolto

Kommentit