Globaali digitaalinen koulu

Suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaista ja sitä kohtaan on maailmalla suurta kiinnostusta. Koulutusviennistä on puhuttu paljon. Vienti on ollut tähän mennessä potentiaaliin nähden minimaalista, lähinnä konsultointia, opettajien kouluttamista sekä yksittäisiä koulurakennushankkeita.

Digitaalinen maailma kuitenkin muuttaa ja edesauttaa myös suomalaisen asiantuntemuksen vientiä maailmalle. Ensimmäisinä esimerkkeinä tästä on Jyväskylän yliopistossa kehitetty lasten lukemista ja matematiikan oppimista tukeva, pelinomainen oppimisympäristö GraphoGame.

Kyseinen järjestelmä on räätälöitävissä käyttötarkoituksen mukaan. Se on empiirisesti validoitu oppimista tukevaksi ja toimii esimerkiksi englannin, espanjan ja alustavasti muun muassa myös kiinan kielellä.

Suomalaiset oppimisympäristöihin keskittyvät PK-yritykset ovat myös kehittäneet kansainvälisille markkinoille tarkoitettuja sovelluksia, ja myynti on lähtenyt hyvään alkuun. Samoin suomalaiset globaaleilla markkinoilla toimivat peliyritykset ovat lähteneet tai juuri lähdössä tuottamaan pelinomaisia oppimisympäristöjä. Ja tämä on vasta alkua.

Suomalaisen, maailman huippua edustavan, koulutusjärjestelmän pohjalta tulisi perustaa globaali digitaalinen koulu. Yhdysvalloissa onkin jo perustettu ensimmäiset ainoastaan digitaaliseen opetukseen nojaavat yliopistot. Lisäksi maailman johtavat yhdysvaltalaiset yliopistot tarjoavat kurssejaan verkossa globaalisti, ilmaiseksi tai kohtuullista maksua vastaan. Osanottajia näillä online-kursseilla on parhaimmillaan kymmeniä tuhansia.

Digitaalisen koulun perusajatus on seuraava: oppija etenee opetussuunnitelmasta lähtevän, tekoälypohjaisen eli kognitiiviseen tietojenkäsittelyyn perustuvan, henkilökohtaisen digiopettajan ohjaamana.

Kognitiivisessa digikoulujärjestelmässä pedagoginen taito rikastuu koko ajan ja uusin tieto siirtyy henkilökohtaiselle digiopettajalle. Järjestelmä ottaa oppijan yksilöllisyyden huomioon niin, että oppimismotivaatio, joka on oppimisen kannalta ratkaisevin tekijä, voidaan optimoida.

Opiskella voi niin kotona kuin perinteisessä luokassa. Opettajan rooli on kuitenkin erilainen kuin perinteisessä analogisessa koulussa.

Järjestelmä muun muassa sovittaa oppimateriaalin lokaalille kielelle niin, että kommunikointi voi edetä oppijan omalla kielellä, puhumalla järjestelmän kanssa.

Oppilasrekisteri ja oppilaan suoritus- ja arviointitiedot säilytetään tietojen korruptoimisen välttämiseksi opetuksen järjestäjän hallinnassa, Suomessa sijaitsevilla palvelimilla.

Digitaalinen koulu tukee perinteistä koulua tai voi olla sen korvaava, täysin mobiili järjestelmä, jossa oppiminen tapahtuu sekä muodollisessa että epämuodollisessa ympäristössä.

Olisiko globaali digitaalinen koulu toteutettavissa yhdistämällä suomalainen koulutustietämys IBM:n kehittämään uuden sukupolven kognitiiviseen tietojenkäsittelyteknologiaan ja hyödyntämällä IBM:n yli 170 maahan ulottuvaa verkostoa?

 

Kuvan lähde: Pexels

 

Pekka Neittaanmäki, dekaani, informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Avainsanat: julkinen sektori, oppiminen, Suomi nousuun, tekoäly

Suosituimmat kirjoitukset

Kommentit