Sote vaatii uusia toimintamalleja

Yksi sana, johon ei voi tänä päivänä olla törmäämättä liike-elämän keskusteluissa, on ekosysteemi. Jokainen toimija, millä tahansa toimialalla, miettii joko miten luoda oma ekosysteemi tai missä ekosysteemeissä pitäisi olla mukana ja millä tavalla. Termiä kuitenkin viljellään toisinaan melko huolettomasti, joten on ehkä hyvä muistuttaa mieliin ekosysteemin määritelmä. Tieteen termipankin mukaan ekosysteemi on ”toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnonolosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä”.

Liike-elämän kontekstissa voisi ajatella, että ”luonnonolosuhteiltaan yhtenäinen alue” on esimerkiksi tietty toimiala tai maantieteellinen alue. Eli voisimme puhua vaikkapa terveydenhuollon ekosysteemistä tai Jyväskylän ekosysteemistä. ”Eliöt” ovat varmaankin yrityksiä, julkisia organisaatioita, tutkimuslaitoksia, järjestöjä ja muita ekosysteemin toimijoita. Voisiko ”eloton ympäristö” tarkoittaa erilaisia liiketoiminnan infrastruktuureja, kuten rahoitusta, logistista verkostoa, tiloja ja tietenkin niitä teknologisia alustoja ja ratkaisuja, missä toimintaa pyöritetään?

Sote-uudistus ja sen mukanaan tuomat rakennemuutokset luonnollisesti synnyttävät uudenlaisia ekosysteemejä. Kun olen keskustellut eri toimijoiden kanssa, olen havainnut, että on syntymässä rinnakkaisten ekosysteemien verkosto, useiden eri toimijoiden rakentaessa aktiivisesti omia eri ekosysteemimallejaan. Esimerkiksi sote-alueiden, Kelan, isojen terveyspalvelutarjoajien ja vakuutusyhtiöiden ekosysteemit tulevat varmasti olemaan rinnakkaiselossa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Lisäksi näihin kytkeytyvät tavalla tai toisella esimerkiksi kansallisten toimijoiden, yliopistojen ja teknologiatoimittajien ekosysteemit.

Miljardin euron kysymykseksi nousee pohjimmiltaan se, millaista ylimääräistä kustannusta, ”kitkaa”, näiden rakenteiden ja ekosysteemien sisäinen pyörittäminen ja ekosysteemien välinen integraatio tulevat aiheuttamaan. Mieleeni tulee vuosia sitten kuulemani IBM:n johtajan kommentti muutoksen johtamisesta: If nothing changes, nothing changes. Eli jos ajattelemme, että sote-uudistuksen synnyttämiä uusia rakenteita ja ekosysteemejä hallinnoidaan ja pyöritetään samoin resurssein, prosessein ja menetelmin kuin ennenkin, olemme pahasti metsässä. Tulemme väistämättä törmäämään tilanteeseen, jossa meiltä loppuu joko kapasiteetti tai rahat: uusia tehtäviä ei pystytä pyörittämään nykyisin resurssein, eikä rahaa ole tarjolla lisäresurssien hankkimiseen.

Meidän on siis kyettävä luomaan sellaisia uusia toimintamalleja, prosesseja ja tapoja integroida eri ekosysteemejä toisiinsa, joiden avulla pystytään tuottamaan entisillä tai jopa pienemmillä resursseilla vähintäänkin nykyinen lisäarvo, julkishallinnon kielellä vaikuttavuus. Useat esimerkit muilta toimialoilta osoittavat, että tämä ei ole lainkaan mahdotonta. Hiljattaisessa keskustelussani erään valtionhallinnon edustajan kanssa päädyimme pohtimaan vakuutustoimialaa. Tänä päivänä on täysin ”business as usual”, että teen vahinkoilmoituksen illalla verkossa ja aamulla korvaus on tililläni. Ja jos tietojärjestelmä ei havaitse jotain poikkeavaa ilmoituksessani tai asiakashistoriassani, kaikki tapahtuu yhdenkään ihmisen asiaa käsittelemättä. Vakuutusyhtiön kannalta kyseessä on valtava resurssien säästö ja minun kannaltani entistä paljon parempi asiakaskokemus. Sotessa on varmasti useita sellaisia toimintoja, joissa on mahdollista päästä samaan miettimällä toiminnalliset prosessit uusiksi ja hyödyntämällä parhaita teknologioita niiden toteuttamisen tukena.

Teknologinen keskustelu sote-uudistuksen tiimoilta on mielestäni pyörinyt hyvin paljon siinä, miten erilaisia tietovarantoja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Se on toki keskustelu, jossa edustamallani yrityksellä on paljon annettavana, mutta sen rinnalla lähtisin kuitenkin aktiivisesti miettimään niitä prosesseja ja toimintatapoja, joilla ”vapautetun” tiedon tuottama uusi ymmärrys muutetaan entistä tehokkaammaksi toiminnaksi. Vaikka data onkin maailman ”uusi luonnonvara”, ei autonikaan liikuta minua pelkällä polttoaineella – tarvitaan myös kehittynyt teknologia-alusta sovelluksineen, eli itse auto, ja sen ympärille vielä laaja erilaisia palveluja tuottava ekosysteemi, että oikeasti pääsen ajamaan kotoa työpaikalle.

 

Kuvan lähde: Unsplash

Avainsanat: ekosysteemi, terveydenhuolto

Suosituimmat kirjoitukset

Kommentit