Juuri se oikea lohkoketjun käyttötapaus

Mihin lohkoketjua voi ja kannattaa käyttää? Miten löytää sellainen käyttötapaus, josta on hyötyä? Entä mistä aloittaa?

Uskon, että kukaan it-alalla työskentelevä ei ole välttynyt kuulemasta sanaa lohkoketju. Kenties kuitenkin vain hyvin harva on ymmärtänyt, mistä siinä oikeastaan on kysymys.

Jos poistamme teknojargonian, niin kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan hajautetuista, write once & read only -tyyppisistä digitaalisista tapahtumista, lohkoista, jotka ovat jaettavissa kaikkien liiketoimintaverkkoon osallistuvien tahojen kesken. Lohkoketjujen voima piilee siinä, että teknologia itsessään takaa tiedon muuttumattomuuden ja eheyden. Tämä on varmasti lyhin tapa kuvata lohkoketjuteknologiaa. Kutsunkin sitä luottamusteknologiaksi. Lohkoketjuteknologian avulla pyritään siis takaamaan osapuolten välinen luottamus tehdä kauppaa digitaalisesti. Samalla mahdollistetaan aukoton auditointiketju kiistatilanteita tai esimerkiksi valvovaa viranomaista varten.

Eräs hyvä esimerkki on tavaran liikkuminen Aasiasta Eurooppaan. Tavarantoimittaja saattaa tyypillisesti joutua odottamaan ostajan hyväksyntää tavaran toimituksesta ja maksusta jopa päiväkausia. Lohkoketjua hyödyntäen voidaan kyseinen toiminto hoitaa minuuttien sisällä. Jos esimerkiksi paikallinen tulliviranomainen haluaa nähdä ja auditoida tapahtuman, on hänellä siihen mahdollisuus lohkoketjun kautta. Tällöin mahdollistuu täysi läpinäkyvyys liiketoiminnan osapuolten kesken: tarvittaessa kauppias voi kiistattomasti esittää, kuinka paljon tavarat maksoivat ja miten paljon niitä toimitettiin. Jos esimerkiksi tavaran vastaanottaja sanoo, ettei kaikkia tavaroita ole toimitettu, voivat sekä ostaja että myyjä seurata lohkoketjun tapahtumien, lohkojen, tilaa koko ketjun osalta ja havaita, josko ja missä kohti asiat menivät pieleen.

Millainen on hyvä lohkoketjun käyttötapaus?

Lohkoketjumaailmaa kannattaisi mielestäni lähestyä seuraavin askelin: ensiksi on löydettävä liiketoimintaan liittyvä, taloudellista hyötyä tuova käyttötapaus. Olisi myös hyvä, jos kyseisessä käyttötapauksessa lohkoketjun avulla kyetään ratkaisemaan sellainen haaste, jota ei perinteisin tavoin voida selvittää.

Toiseksi on tiedostettava, millainen tapaukseen liittyvä liiketoimintaverkko on; ketä kumppaneita siinä on mukana ja millaisista asseteista ja tapahtumista on kyse. On myös hyvä ymmärtää, että tässä yhteydessä puhun yritys- ja konsortio-tyyppisistä lohkoketjuista, joita esimerkiksi Linux Foundationin
Hyperledger-projekti edustaa. Erotuksena julkisiin lohkoketjuihin, Hyperledgerissä liiketoimintaverkon osapuolet ovat tunnettuja, minkä vuoksi se on luonteeltaan vähemmän resursseja kuluttava.

Kolmanneksi nostaisin esille luottamuksen syntymisen verkon osapuolten välille. Tämä mahdollistaa kaupanteon onnistumisen, on kyse sitten tuotteiden ja palveluiden elinkaaresta (provenance), muuttumattomuuden vaatimusten tai älysopimusten kautta sovittavien liiketoimintasääntöjen yhteismitallisuudesta tai auditointikyvykkyydestä.

Kun yllä olevat seikat ovat hahmottuneet, on tärkeää lähteä liikkeelle rajoitetulla hankkeella, joka silti ratkaisee liiketoiminnan haasteen ja on niin sanottu Minimum Viable Product (MVP) syntyy muutaman viikon työn tuloksena. On myös hyvä tiedostaa, ettei liiketoimintaverkkoon kannata välttämättä heti ottaa mukaan regulatorisia toimijoita, vaan keskittyä pitämään se mahdollisimman suppeana ja helposti hallittavana. Myöhemmin verkkoa on sitten helppo laajentaa tarpeen mukaan, kunhan liiketoiminnallinen tarve on toteennäytetty.

Kuinka ottaa ensiaskeleet lohkoketjuhankkeessa?

IBM lähestyy asiaa hyvin pragmaattisesti ja realistisesti, kuten olen yllä kuvannut. Täytyy siis olla jokin hyöty, jota tavoitellaan. Näin saamme yhdessä asiakkaan kanssa luotua hyvän lähtötilanteen, jotta voimme selvittää käyttötapauksen todellisen hyödyn ja ottaa huomioon siihen mahdollisesti liittyvät, muun muassa IoT-laitteiden ja ERP-järjestelmien, rajapinnat. Tämän jälkeen tarkastelemme asiaa teknologisesta näkökulmasta: miten voimme lohkoketjuteknologialla ratkaista havaitun liiketoiminnallisen haasteen, mukaanlukien myös sen mahdollisen soveltumattomuuden. Kun nämä asiat ovat selvinneet, pystymme lähestymään hanketta MVP:n kautta ja projekti käynnistuu toden teolla. Kokemukseni mukaan hankkeet ovat näillä eväillä lähteneet etenemään. Ei siis ole tarvetta investoida pitkiin projekteihin, joissa valmista ei tunnu tulevan eikä kustannuksetkaan aina pysy aisoissa.

 

Lue lisää täältä.

Avainsanat: lohkoketju

Kommentit