Tekoälyllä inhimillisyyttä ikäihmisten arkeen

Suomi on yksi EU-alueen nopeimmin harmaantuvista maista. Väestön ikääntyminen nähdään usein politiikassa hankalana kustannusdilemmana ja julkisessa keskustelussa kriittisenä elämänlaatukysymyksenä. Teknologia voi auttaa sekä kustannusten hillitsemisessä että laadun parantamisessa. Teknologian hyödyntäminen ikääntymisen alueella ei kuitenkaan aina piirrä mieleemme pelkkiä ruusuisia kuvia; kylmät hoitorobotit ja pelkkien digitaalisten palveluiden varaan heitteille jätetyt vanhukset huolestuttavat meitä.

Uskoisitko, että teknologia voi tuoda ikäihmisen arkeen myös lisää inhimillisyyttä?

Olemme tutkineet hankkeessa Jyväskylän yliopiston kanssa suomalaista ikääntymistä yhdessä eri alueiden asiantuntijoiden sekä ikäihmisten itsensä kanssa. Selvitimme, miten kognitiiviset ja muut edistyneet teknologiat voisivat auttaa meitä uuden demografian kääntämisessä kansakuntamme voitoksi. Selvityksessä nousi erityisesti esiin kaksi mielenkiintoista teemaa.

Ensimmäinen niistä on ikäihmisten kokema yksinäisyys, eristäytyminen ja digisyrjäytyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksinäisyydellä on tutkimuksissa havaittu olevan yhteys erilaisiin terveysongelmiin kuten masennukseen, Alzheimerin tautiin ja lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Kognitiivisten järjestelmien avulla ikäihminen voidaan yhdistää paikalliseen yhteisöön. Mahdollisimman yksinkertaisella mobiili- tai puhekäyttöliittymällä sekä pitkälle automatisoiduilla toiminnoilla voidaan löytää kullekin ihmiselle mahdollisimman yksilöllisesti sopivat palvelut, ystävät, harrastukset ja tapahtumat lähialueelta. Tekoäly voi kehittyessään toimia itsekin juttukumppanina.

Toinen tärkeä asia on kotona asuvien ikäihmisten turvallisuuden ja itsenäisyyden varmistaminen. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on ihmisten itsensä suosima ja usein myös laitoshoivaa edullisempi vaihtoehto. Ikäihmiset eivät haluaa holhontaa, vaan elää itsenäistä ja omannäköistä elämää. Älykkäiden kotien konsepti pitää sisällään huomaamatonta valvontaa, automatisointia ja älykkäät toiminnot mahdollistavaa analytiikkaa. Esimerkiksi ulko-oveen, sänkyyn ja jääkaapin oveen asennetut pienet anturit tuottavat jatkuvasti dataa, jota analysoimalla ja ikäihmisen yksilölliseen profiiliin vertaamalla saadaan arvokasta ymmärrystä hänen hyvinvoinnistaan. Apua tai tukea hälytetään paikalle ihmisen tarpeen mukaan. Tarpeesta riippuen ikäihmisen luo voidaan ohjata lähellä asuva omainen, vapaaehtoistyöntekijä, kiireetön kotihoitaja tai hälytysajoneuvo.

Kognitiiviset tietojärjestelmät tarkoittavat aiempaa enemmän ihmisen kaltaisesti toimivaa teknologiaa. Ne ymmärtävät luonnollista kieltä, puhetta, kuvia ja videota. Ne kykenevät kommunikoimaan kanssamme ihmisille luontaisilla tavoilla kuten keskustelemalla. Kognitiivisilla tietojärjestelmillä on kuitenkin myös monia ihmisen kyvyt ylittäviä taitoja; ne pystyvät esimerkiksi käsittelemään ja ymmärtämään miljoonia sivua tekstejä tai kuvia vain muutamissa sekunneissa, muistamaan kaiken käsittelemänsä tiedon ja poimimaan kaikesta tiedosta kuhunkin tilanteeseen olennaisimmat asiat.

Kognitiivinen teknologia ei kuitenkaan korvaa ihmistä. Se pystyy skaalaamaan parasta inhimillistä osaamista suurelle joukolle ja auttamaan meitä näyttöön pohjautuvassa päätöksenteossa. Kognitiiviset järjestelmät voivat allokoida rajalliset ihmisresurssit sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan. Ne voivat tukea uuden ajan yhteisöllisyyttä esimerkiksi luomalla yhteyden kahden yksinäisen vanhuksen välille tai ehdottamalla kotiinsa jämähtäneelle ikäihmiselle paikallisen keskustelu-, taide- tai urheilukerhon tapaamista. Mahdollisuuksia on miltei rajattomasti. Suosittelen selaamaan, mitä kaikkea Watson APIt, eli ohjelmointirajapinnat tähän tarjoavat – ties vaikka seuraava idea löytyisikin sieltä. Valjastetaan yhdessä tekoäly inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden apulaiseksi.

Avainsanat: ikääntyminen, tekoäly, terveydenhuolto, vanhustenhoito

Kommentit