Hyödy konkreettisesta IoT-strategiasta

IoT-markkina on 2017 vuoden loppuun mennessä n. 700 miljardin euron arvoinen ja kasvun odotetaan jatkuvan kiihtyvällä tahdilla (IDC). Gartnerin mukaan Internetiin yhdistettyjä laitteita on tänä vuonna 8.4 miljardia, mikä on 30% enemmän kuin vuonna 2016, ja vuoteen 2020 mennessä ennuste on yli 20 miljardia kappaletta.

Valtaosa kodeista, liikenteestä, työpaikoista, kaupoista ja muusta jokapäiväisestä ympäristöstä ei ole vielä verkottunut, ja onkin arvioitu, että melkein 90 prosenttia IoT-potentiaalista on käyttämättä. Potentiaali voidaan hyödyntää parhaiten, kun verkkoon kytketyt laitteet sekä IoT-strategia kokonaisuudessaan nidotaan edistyneeseen analytiikkaan ja kognitiiviseen tekoälyyn.

Entä mitä merkittävää etua tehokkaalla IoT- ja tekoälystrategialla voidaan saavuttaa? Konkreettista hyötyä olemme nähneet syntyvän ainakin kolmella osa-alueella:

  1. Kulurakenteiden optimointi ja tuotannon tehostaminen. Tuotannon ja toimintojen ”älyllistämisellä” ja optimoinnilla saadaan aikaan merkittävää kustannustehokkuutta ja parannetaan turvallisuutta – olipa kyseessä teollisuuden tuotantolaitteiden elinkaaren hallinta, kuluttajatuotteet tai kiinteistöt.
  2. IoT:n avulla saadaan ymmärrys siitä, miten tuotteita ja palveluita todellisuudessa käytetään. Kun tämä tieto palautuu jatkuvasti takaisin tuotekehitykselle ja markkinoinnille, kyvykkyys rakentaa parempia tuotteita ja parempaa asiakaskokemusta kasvaa.
  3. Kolmantena – ja tulevaisuudessa ehkä kaikkein arvokkaimpana – IoT:n tuoman älyn avulla vauhditetaan yritysten muuntautumiskykyä ja luodaan uusia kognitiivisia liiketoimintamalleja ja tulolähteitä.

Hyvä esimerkki hyödyistä on BMW:n investointi älyautoihin käyttämällä Watson IoT-teknologiaa. Autoihin on kytketty suuri määrä antureita, ja ajossa syntyvän valtavan datamäärän älykäs analysointi mahdollistaa mm. hyvissä ajoin etukäteen ennakoitavat auton tarvittavat huoltotoimenpiteet, jolloin kuljettajan käyttäjäkokemus sekä ajon ympäristöystävällisyys paranevat. Kun yhtälöön lisätään paikannus- ja säädata, kuljettajalle voidaan esimerkiksi ehdottaa pysähtymistä lähimmällä huoltoasemalla ennen kuin rankka saderintama osuu kohdalle. Tämä mahdollistaa myös ns. pelipaikan myös kolmansille osapuolille. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt saattavat olla kiinnostuneita mahdollisuudesta ehdottaa kuljettajalle ennakoivasti kahvitaukoa tai yöpymistä läheisessä hotellissa, mikäli ajotavassa havaitaan väsymyksen merkkejä ja jäljellä olevan ajomatkan tiedetään olevan pitkä. Ajoturvallisuus paranee ja kuluttaja kokee varmasti saavansa lisäarvoa.

Toinen hyvä esimerkki on, kuinka KONE hyödyntää IoT:ta. Yhtiön hisseillä ja liukulaitteilla liikkuu miljardeja ihmisiä päivittäin ja Kone haluaa pysyä kehityksen kärjessä. Tällöin on tärkeää maksimoida people flow -ratkaisujen toimivuus ja luotettavuus, ja lisäksi luoda paras mahdollinen käyttäjäkokemus. Voidakseen minimoida käyttökatkot ja niiden aiheuttamat kustannukset, Watson IoT:ta käytetään mahdollistamaan älykäs huoltotoiminta. Lukemattomat hissien ja liukulaitteiden sensorien välittämät impulssit ohjataan Watsonille, joka osaa ennakoida milloin kuluvat osat tulisi vaihtaa ennen niiden rikkoutumista. Käyttökatkot minimoituvat ja asiakkaat saavat parempaa palvelua. Lisäksi Kone on avannut Watson IoT-alustan rajapinnat ulkopuolisille yrityksille, jotka yhdessä Koneen kanssa ideoi, miten hissien datasta voidaan luoda uusia liiketoimintamalleja.

ABB on puolestaan tuonut teköälyn tehtaidensa tuotantolinjalle. Tuotannosta kertyvät valtavat datamassat syötetään linjalla operoivien robottien sensoreiden välityksellä Watsonille. ABB ja IBM ovat yhdessä opettaneet Watsonille miten tulkita, ymmärtää ja löytää datalähteistä tuotannossa tapahtuvia virheitä ja jalostaneet mm. Cognitive Visual Inspection – ratkaisun valmistavalle teollisuudelle. Hyödyt ovat huikeita – työntekijät saavat reaaliaikaisesti tiedon virheistä, tuotantokatkokset lyhenevät ja prosessit nopeutuvat. Ratkaisu viedään yhdessä markkinoille.

Kiinteistö- ja palvelualan modernina esimerkkinä on ISS, joka käyttää Watson IoT-ratkaisua tehdäkseen kiinteistöistä ja muista palveluistaan älykkäitä.  Kytkemällä kaikki kiinteistöstä ja sen käyttäjiltä saatu tieto yhteiseen rajapintaan ja analysoimalla se Watsonin avulla ISS tuottaa palveluitaan paremmin, ennakoivammin ja tehokkaammin. Lisäksi palvelua kehitetään unohtamatta kokonaisvaltaista käyttäjäkokemusta koko työpäivän ajan. Työpäivä voi esimerkiksi alkaa toimistolle tultaessa mieluisimmasta aamukahvista itselle optimoidussa työtilassa ja päätyä ISS:n concierge- palvelun kautta täsmällisesti ajoitettuun taksimatkaan lentokentälle. Oman työn tehokkuus kasvaa ja työtyytyväisyys paranee.

Esimerkkejä uusista IoT-toimintamalleista ja saavuteista hyödyistä on paljon. Jos yrityksesi IoT-strategia ei ole tähän mennessä tuottanut toivottua tulosta, kannattaa päivittää se nyt. Liikkeelle pääsee hyvin esimerkiksi käyttämällä design thinking -metodologiaa, jossa mm. määritellään käyttötapaukset, metriikka ja tavoiteltu lopputulos. Nopeilla hypoteeseilla päästään testaamaan hyötyjen saavutus ketterästi, ja mahdollisuudet rakentaa kokonaisvaltaisesti onnistunut kasvutarina paranee!

Lue lisää Watson IoT:stä, IBM:n kyvykkyyksistä sekä pohjoismaisista asiakastoteutuksistamme täältä.

Avainsanat: kognitiivinen liiketoiminta, tekoäly, Watson IoT

Suosituimmat kirjoitukset

Kommentit