Pinaatti – papaija – kananmuna: ”Syyllinen kunnes syyttömäksi todistetaan”

Me haluamme syödä turvallista ruokaa, ja e.coli-bakteeri, salmonella sekä hepatitis A ovat tartuntoja, joista kukaan ei halua kuulla. Kuitenkin viimeaikaiset otsikot liittyen ruuan pilaantumiseen tai toimitusketjujen ongelmiin ovat tuoneet esille globaalin ruokaketjumme haavoittuvuuden.

World Health -organisaation mukaan noin 20 000 ihmistä menehtyy vuosittain ruuasta johtuviin myrkytystiloihin. Pohjois-Amerikassa sairaskuluista ja tuotannollisista keskeytyksistä johtuvat kustannukset arvioitiin olevan noin 55-93 miljardia dollaria vuodessa. Mykistävää on se, että nämä kustannukset ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana 20 prosentilla.

Food Marketing Institutionin tuoreen raportin mukaan 44 prosenttia kuluttajista haluavat eettisesti tuotettua ruokaa kuten esimerkiksi vapaan kanan munia, joita itsekin aina ostan. Raportissa myös ilmeni, että 43 prosenttia kuluttajista haluaa GMO-vapaita ja lisäaineettomia tuotteita.

Sanomattakin on selvää, että globaaleilla ruokaketjuilla on etunsa, mutta milloin voimme olla varmoja etteivät esimerkiksi salmonellaepidemiat riistäydy käsistä? Kysehän on ruokaketjun ruoka-artikkelien jäljitettävyydestä eli miten selvitämme, mikä oli epidemian aiheuttaja, kuka oli toimittaja ja mistä ruoka-erästä oli kyse.

Ruokaketjujen toimitusketjut ovat moniulotteisia ja osapuolia on lukuisia. Miten siis todistamme ruoka-artikkelin syyttömyyden, jos epäilemme epidemian lähteneen jostain ruoka-artikkelista? Kuten otsikossa vihjaisin ”syyllinen, kunnes syyttömäksi todistetaan” väite on vallitseva ajatus, kun puhutaan ruuasta ja sen turvallisuudesta. Olisiko lohkoketjuista hyötyä tässä tilanteessa?

Seuraamalla ruoka-artikkeleita lohkoketjun avulla mahdollistetaan artikkelien seuranta ja jäljitettävyys minuuteissa – aina toimittajilta vähittäiskauppiaalle ja kuluttajalle asti. Tosi-aikainen, verkottunut näkymä koko ruokaketjuun ja ketju-informaatioon parantaa ruuan turvallisuutta, oikeellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä ketjussa toimijoille että kuluttajille. Artikkelien seurannassa voidaan hyödyntää IoT-teknologiaa, joka optimoi ruuan toimitusketjuja ja jakaa saatua tietoa ekosysteemin osallistujien kesken. Tämä auttaa ymmärtämään kokonaisvaltaisesti ruokaketjujen syntymistä ja sen toimintaa.

Vuonna 2016 Walmart, IBM ja Tsinghuan yliopisto aloittivat yhteistyön, jossa rakennetiin lohkoketjupilotti seuraamaan ja jäljittämään sianlihan tuotantoketjua aina maatilalta jakeluketjun osapuolten ja vähittäiskaupan portaiden kautta aina loppukuluttajalle saakka. Eli possufarmarin tuotantoerän, prosessointiketjun yksityiskohtaisten tietojen, kuljetusketjun lämpötilojen ja lähetystietojen osalta kaupan hyllylle. Vaikkakin tieto-otos oli vielä rajoittunut pilotin rajauksien takia, tulokset olivat positiivisia.

Muutama kuukausi sitten IBM ja joukko johtavia elintarvikevalmistajia kuten Dole, Driscoll’s, Golden State Foods, Kroger, McCormick and Company, McLane Company, Nestlé, Tyson Foods, Unilever ja Walmart aloittivat yhteistyön ruokaturvallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on seurata tuotteen elinkaarta, mahdollistaa ruokaerien jäljitys ongelmatilanteissa ja ehkäistä ongelmien mahdollinen laajeneminen. Näin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä myös osapuolten kesken ja täyttää kuluttajien vaatimukset. IBM tarjoaa hankkeeseen lohkoketjualustan, tarvittavat työkalut ja tietoturvan. Palaset siis ovat jo koossa – ei muuta kuin kokeilemaan!

Avainsanat: lohkoketju, ruokaturvallisuus

Suosituimmat kirjoitukset

Kommentit