Vuoden paras työpäivä – #WatsonHEL Live

Mirva Antilan jälkikirjoitus: tunnelmat tuoreeltaan vuoden parhaan työpäivän annista!

Watson Helsinki Summitin fantastinen tapahtumapäivä on nyt ohi. Toivomme, että asiakkaamme ja kumppanimme saivat omille investoinneilleen vastinetta. Halusimme jakaa ideoita siitä, kuinka voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme ja rakentaa yhdessä suomalaisia kasvutarinoita.

IBM:n arvot ohjasivat päivän sisältöä:

  1. Asiakkaamme kertoivat menestyksekkäistä hankkeista, joita olemme yhdessä rakentaneet. Tänä vuonna stadionin päälavalla korostui erityisesti, kuinka eri ammattirooleja tarvitaan yhdessä hankkeiden ideoinneissa ja toteutuksissa. Monimuotoisuutta tarvitaankin: uusien ideoiden ja innovaatioiden täytäntöönpano vaatii laaja-alaista osaamista.
  2. Innovaatioiden toteuttaminen on vahvasti myös IBM:n tekemisen perustassa. Me panostamme jatkuvasti tutkimus- ja tuotekehitykseen. Sen avulla olemme pystyneet sitoutumaan kognitiivisen liiketoiminnan kehittämiseen. Kun pohjalla on jo hyvä visio, Watson Helsinki Summitin jälkeen on loistava mahdollisuus antaa toteutuksille lisää vauhtia aloittamalla vaikkapa eri toimialoille kehitetyistä valmiista Watson-palveluista.
  3. Luottamus ja henkilökohtainen vastuu ovat meille erittäin tärkeää kaikessa mitä teemme esim. asiakkaiden, kumppaneiden ja eri organisaatioiden kanssa. Yhtenä uutena teemana esittelimme myös kiertotalouden. Ilmastonmuutoksen ehkäisy on tärkeä asia ja teknologioista mm. Blockchain, analytiikka ja IoT antavat loistavat edellytykset kantaa vastuuta ja samalla luoda parempaa bisnestä ja uusia bisnesmalleja.

Strategiamme rakentuu kolmesta tukijalasta: pilvi, kognitiivisuus ja toimialat.

Hybrid Cloud on meidän pilvistrategiamme ydin. Pilviratkaisumme on rakennettu datan tehokkaaseen hallintaan ja hyödyntämiseen ja ne ovat tekoälyvalmiita.

Kun me puhumme tekoälystä, käytämme sanaa kognitiivinen eli oppiva. Se tarkoittaa lyhyesti, että järjestelmä ymmärtää lukemaansa ja näkemäänsä, tekee johtopäätelmiä, oppii jatkuvasti ja on kanssakäymisessä ihmisten kanssa luonnollisella kielellä.

Mielenkiintoista on, että koko ajan kertyvästä datasta 80 % on ei-strukturoitua dataa eli vapaamuotoista tekstiä, ääntä, kuvaa, videota ja niin edelleen – perinteinen tietotekniikka ei ole voinut sitä hyödyntää ja olemme olleet 20-prosenttisen tiedon varassa tehdessämme päätöksiä.

Kun puhumme toimialoista, tarkoitamme tekoälyn soveltamista ja opettamista jokaista toimialaa varten erikseen. Emmehän me kysy lakineuvoja lääkäriltä tai päinvastoin. Olemme synnyttäneet melkoisen suuren joukon toimialatehtäviin valmiita Watson-palveluita, jotka voi ottaa käyttöön sellaisenaan tai jalostaa omaan käyttöön.

Watson Helsinki Summitissa tarjosimme ison näyttämön konkreettisille esimerkeille, joita asiakkaamme, kumppanimme ja me itse olemme rakentaneet, samalla usein myyttejä murtaen.

Emme olisi pystyneet tähän yksin – ekosysteemimme on keskeinen osa tekemistämme ja niinpä mukana oli lukuisten kumppaneiden toteuttamia ratkaisuja Watson Helsinki pop up -kaupungissa. Lisäksi myös osa asiakkaistamme esitteli sekä Health että Cognitive Campuksilla ratkaisujaan, jotka varmasti puhuttelevat meitä kaikkia jatkossakin.

Lämmin kiitos siitä, että teitte lokakuun 18. päivästä vuoden parhaimman työpäivän.

Mirva Antila
IBM Suomen toimitusjohtaja


* * *
 

Tähän päättyy tekoälyn täyteinen päivä, kiitos kaikille osallistujille! Mikäli haluat jatkaa keskustelua päivän aiheista twiittaa meille @ibmfinland.

Keynote: Tanmay Bakshi

  • Maailman nuorin Watson-ohjelmoija, TEDx-puhuja, algoritmien kehittäjä, kirjailija ja tubettaja, @TajyMany

Päivän viimeinen puhuja saapuu lavalle. Lapsineroksikin tituleerattu Tanmay Bakshi aloitti ohjelmointiharrastuksensa jo viisivuotiaana. Hänen ansioluettelonsa on kertynyt jo melkoisen vakuuttavaksi, kuten myös hänen tavoitteensa, joista tärkeimmäksi hän nimeää halunsa auttaa ainakin 100 000 aloittelevaa koodaajaa. Tällä hetkellä autettuja koodaajia on jo yli 5000 kappaletta, eli tavoite ei ole lainkaan mahdoton.

Miksi tämä on hänelle niin tärkeää? Bakshi kertoo, että hän on havainnut valtavia puutteita ihmisten tiedossa, ja ne ulottuvat maasta riippumatta jokaiseen ikä- ja ammattiryhmään. Hän uskoo että computational thinking on ratkaisu ongelmaan, ja siksi hän on omistanut elämänsä sille.

Puhe siirtyy tästä luonnollisesti Watsoniin, joka tarjoaa työkaluja kehittäjille ja tekee uusien palvelujen kehittämisestä helppoa. Bakshi on valinnut kolme mielenkiintoisinta Watson-projektiaan esiteltäväksi meitä varten:

DeepSpaceDe (DeepSpamDetection) eli työkalu joka tunnistaa ja erottelee spämmin verkossa. Näemme myös pikaisen demon ohjelman käytöstä.

FaceMLVault joka tunnistaa käyttäjän kasvot uskomattomalla tarkkuudella. Keksintöön liittyy omat haasteensa, mutta Bakshi on selvittänyt ne yksi kerrallaan. Kuten yksityisyysongelma, jonka hän selvitti sillä, ettei kasvoja koskaan tallenneta palvelimelle. Toinen haaste, eli se että joku huijaisi ohjelmaa kuvalla, on ratkaistu siten, että tekoäly etsii tunnistuksen yhteydessä kasvoista pieniä liikkeitä, kuten silmien räpäytystä.

Kasvojen tunnistus tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Yksinkertaisimmillaan sitä voi hyödyntää kuvien etsimisessä, tai sitä voi halutessaan käyttää avainlätkien tilalla taikka erilaisiin järjestelmiin kirjautuessa.

FaceMLVAult on saatavilla sovelluskaupoissa vuoden lopussa.

The Cognitive Storyn on kehitetty auttamaan ihmisiä joilla on erikoistarpeita, esimerkiksi haasteita kommunikaatiossa. The Cognitive Story pohjautuu syväoppimiseen ja ihmisten aivosignaalien lukemiseen, ja tekoälyn avulla signaalit voidaan muuntaa ymmärrettäväksi kommunikaatioksi.

Asiakaspuheenvuoro: KONE

  • Mikko Aro, kunnossapidon tuote- ja kehitysjohtaja, KONE Oyj, @mikkoaro
  • Heikki Haasmaa, kunnossapitoliiketoiminnan johtaja, KONE Oyj
  • Karla Lindahl, toimitusjohtaja, KONE Suomi ja Baltia
  • Moderaattorina Roope Hyöky, Account Partner, IBM, @Hyoky_Roope

Nyt keskustellaan KONEen digitalisaatiohankkeista. Tiesitkö että KONEen hissit liikuttavat miljardia ihmistä päivässä? Yrityksen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää, ja koska asiakkaat odottavat entistä enemmän nopeutta, läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta, tarvitaan jatkuvasti uusia teknologisia ratkaisuja. Lisäksi palvelun merkitys käyttäjille kasvaa jatkuvasti.

IoT mullistaa koko toimialan. KONEen uusi alusta, Watsoniin pohjautuva 24/7 Connected Services mahdollistaa laitteiden jatkuvan valvonnan ja auttaa tunnistamaan ongelmat ja korjaamaan ne ennen kuin käyttäjä edes huomaa niitä. Tavoitteena on ymmärtää entistä syvällisemmin erilaisten asiakkaiden tarpeita, ja tarjota heille parempaa palvelua. Lisäksi alusta kerää dataa jonka avulla KONE kykenee tarjoamaan asiakkailleen insightia. Alusta myös mahdollistaa tulevien innovaatioiden ja ratkaisujen tuomisen markkinoille aiempaa nopeammin.

Residential Flow on uusi palvelu joka on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Palvelun suunnittelussa lähtökohtana oli ettei oleteta asukkaiden tarpeita. Sen sijaan KONE haastatteli tavallisia ihmisiä ongelmista joita he kokevat asumisessaan, ja löysi niistä kolme pääkipukohtaa:

  1. Alaoven avaaminen on hankalaa kädet täynnä (ostokset, lastenvaunut, muut kantamukset).
  2. Visitor Management: Kotiintilaus verkkokaupoista ja ravintoloista on nykyaikana normaalia. Mutta kuinka lähetit pääsevät helposti sisään, varsinkin jos kukaan ei ole kotona?
  3. Tiedonkulku taloyhtiöissä on usein hyvin vanhanaikaista, ja se pohjautuu pitkälti ilmoitustauluun ja kirjepostiin.

KONE kehitti taloyhtiöille suunnatun, pilvipalveluihin pohjaavan mobiiliapplikaation. Asukkaan rekisteröidyttyä kyseisen taloyhtiön asukkaaksi, ja sovelluksen tunnistettua hänet, voidaan asukkaan arkea helpottaa huomattavasti.
Kuvittele, että alaovella saapuessasi, ovi aukeaa sinulle automaattisesti, hissi saapuu valmiiksi alakerrokseen ja vie sinut heti oikeaan kerrokseen.
Vastaavasti myös kun tilaamasi lähetys saapuu alaovellesi, applikaatio ilmoittaa siitä notifikaatiolla ja näyttää alaovella sijaitsevan henkilön kuvan. Sen perusteella voit päättää, haluatko päästää kyseisen henkilön sisään vai ei.
Lisäksi isännöitsijä voi hyödyntää applikaatiota tiedonjakeluun ja nopeuttaa informaation kulkua asukkaille. Toinen vaihtoehto viestinnälle voisi olla esimerkiksi hissin seinät, joihin voisi luoda elektronisia, nopeasti päivittyviä ilmoitustauluja.

Kuinka data muuttaa työtäsi ja mitä tekoäly mahdollistaa eri toimialoille?

  • Suvi Anttila, johtaja, Pöyry, @Poyryplc
  • Esko Karjala, kehittämisjohtaja, Kela
  • Sami Kauhanen, Vice President, Sport, Horses and Table Games, Veikkaus, @SamiKauhanen
  • Petri Vuorinen, CDO, LähiTapiola, @PetriVuorinen
  • Moderaattorina Heli Laitila, Business Development Executive, IBM

Tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka muuttavat toimenkuvia lähes jokaisella alalla. Datasta on tullut uusi öljy ja digitalisaatiosta uusi trendi. Digitaalisuus on vauhdittanut toimialasiirtymiä ja murtaa rajoja entisestään: vähittäiskaupuaat ovat siirtyneet pankkiliiketoimintaan, metsäteollisuudessa toimijat ovat enenevissä määrin energiayhtiöitä ja vakuutustoimialalla on siirrytty terveydenhuoltoon.

Myös pankki- ja vakuutustoimialalla muutokset ovat valtavat. Petri Vuoriselta kysytään heti alkuun, tarvitaanko LähiTapiolan kaltaisia toimijoita enää jatkossa. Hän uskoo, että asiakkaat kaipaavat vakuutusyhtiöiden turvaa jatkossakin, mutta se, miten sitä heille tarjotaan, saattaa muuttua radikaalistikin.
Vuorinen myös muistuttaa että asiakkaalle voi tarjota, ja tarjotaankin dataa, mutta he lopulta päättävät mitä he sillä tekevät. Hän kuitenkin uskoo, että kun rajapintoja avataan entisestään, löytyy uusia ratkaisuja jotka muuttavat toimialaa parempaan. LähiTapiolan tavoitteena on luoda asiakaspalvelusta elämyksiä, ja tekoälyllä voisi olla tulevaisuudessa rooli tässä.

GDPR tarkoittaa Veikkaukselle, kuten myös monelle muulle yritykselle megaluokan uudistuksia, mutta näiden mukana on mahdollista uudistua myös muilla osa-alueilla. Digitalisaatio tuo pelaamiselle valtavasti uusia mahdollisuuksia, ja vaikka toistaiseksi ajatus tuntuu kaukaiselta, Kauhanen pitää kansainvälistymisen mahdollisuutta kiinnostavana. Veikkauksen verkkokauppa ja asiakasjärjestelmä ovat liiketoiminnan kulmakivenä, ja tavoitteena onkin kerätä dataa ja luoda sen pohjalta työkaluja joita voi käyttää ennakointiin. Esimerkiksi ongelmapelaajat voidaan tulevaisuudessa tunnistaa entistä paremmin ja näin muuttaa mainonnan kohdennuksia.

Kelan palvelukanavien keskinäiset suhteet ovat kovassa muutoksessa, ja on tärkeää huomioida asiakkaiden ikä, elämäntilanne sekä muuttuneet tarpeet. Karjala kertoo, että 65 % hakemuksista tulee heille jo sähköisesti, ja tavoitteena olisi siirtää seuraavan muutaman vuoden aikana kaikki viestintä verkkoon. Näin Kela voi palvella asiakkaita entistä tehokkaammin, olla heille paremmin läsnä ja tehdä kommunikaatiosta vuorovaikutuksellisempaa. Kesällä, opintotukiuudistuksen aikana, Kela otti testiin Watson-pohjaisen chatbotin, jonka vastaukset hiottiin huolellisesti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Karjala pitää mahdollisena että chatbotin käyttö voisi jatkua vastaisuudessakin.

Metsäalalla on aloitettu investointibuumi, ja metsäteollisuus muuttuu jatkuvasti, esimerkiksi tehtailla on automatisoitu prosesseja ja siellä datan kerääminen ja hyödyntäminen on noussut suurempaan rooliin. Mielenkiintoinen kehitys on kognitiivinen tehdasneuvoja joka kykenee hallitsemaan häiriötekijöitä prosesseissa, ja sitä kautta parantaa laatua ja säästää kustannuksissa sekä parantaa kilpailukykyä. Se myös varmasti vähentää tarvetta lokaaleille valvomoille, ja prosessien hallinta onnistuu jatkossa yhdestä paikasta. Tämän eteen tehdään Anttilan mukaan jatkuvasti töitä Pöyryllä.

Millaisen hiilikädenjäljen voimme tuottaa teknologiaa hyödyntämällä?

  • Kari Huoponen, toimialajohtaja, IBM, @huoponen
  • Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Council, @keronen_j
  • Lars Peter Lindfors, teknologiajohtaja, Neste, @nestecorp
  • Jarkko Sairanen, Weather and Environment -yksikön Vice President, Vaisala Oyj, @VaisalaGroup
  • Paul Walsh, Director –  Weather Strategy, IBM Global Business Services / The Weather Company, @PaulEWalsh

Ympäristö on aina ollut IBM:lle tärkeä, ja yritys pyrkiikin olemaan johtava tekijä ympäristöasioissa liiketoimintansa kaikilla osa-alueilla. On hyvä tiedostaa, että kestävä kehitys on paitsi eettisesti oikein ihmiskunnalle, myös hyväksi liiketoiminnalle. Kiertotalous on noussut tämän päivän agendalle, sillä digitalisaation myötä se pääsee täyteen potentiaaliinsa, ja tunnistamme sille uusia mahdollisuuksia.

IBM on hiljattain liittynyt Climate Leadership Counciliin, CLC:hen, ja sen toimitusjohtaja Jouni Keronen avaa alkuun yhteisön toimintaa. CLC:hen kuuluu 40 jäsentä, niin yrityksiä kuin järjestöjä. He tunnistavat ilmastonmuutoksen paitsi yhtenä suurimmista riskeistä, myös yhtenä suurimmista mahdollisuuksista liiketoiminnalle. Yhteisön tavoitteena onkin rakentaa uudenlaisia ympäristöystävällisiä palveluita ja malleja, jotka pyrkivät ratkaisemaan ilmastonmuutoksen mukana tulleita ongelmia ja estämään sen etenemistä.

Jarkko Sairanen Vaisala Oyjlta keskittyy erityisesti ilmanlaatuun. Vaikka sitä harvoin siksi tunnistetaan, on se yksi suurimmista ongelmista maapallolla, ja sen aiheuttamat kuolleisuuslukemat ovat valtavia. Jopa Suomessa, maassa jossa ilmanlaatu on yksi maailman parhaista, lyhentää se elinikää. Tämän ratkaisemiseksi on kehitetty älykäs applikaatio, joka auttaa välttämään saasteita, esimerkiksi optimoimalla reitin jonka varrella ei tarvitse hengittää niin paljon haitallisia hiukkasia.

Paul Walsh muistuttaa, että älypuhelimien myötä olemme oppineet tarkkailemaan säätä jatkuvasti, ja se on noussut suureen osaan arjessamme. Uusi sääteknologia auttaa paitsi kuluttajia suunnittelemaan päivänsä kulkua, mutta myös yrityksiä suunnittelemaan tarjoamaansa. Walsh muistelee sovellusta jonka he loivat ennustamaan sään vaikutusta hiuksiin. Sen avulla he saivat kohdennettua mainontansa juuri oikeille kuluttajille, juuri oikeisiin tilanteisiin, ja kuluttajien reaktio oli äärimmäisen positiivinen. Tämä applikaatio on hyvä merkki siitä kuinka yritykset voivat käyttää dataa, teknologiaa ja sääennustuksia hyödykseen.

Nesteen teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors muistelee kuinka yrityksen alkuvaiheilla käytettiin pelkästään uusiutumattomia energianlähteitä. Nyt tavoitteena on kuitenkin löytää kiertotalouden mukaisia uusia ratkaisuja, ja luoda niiden pohjalta laadukkaita tuotteita.

On siis selkeää, että tarvitaan kaikenlaisia ratkaisuja, niin lyhytaikaisia kuin pitkäaikaisiakin. Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, joten on tärkeää kehittää ratkaisuja myös jo olemassa olevien ongelmien kestämiseen, erityisesti köyhemmissä maissa.

Asiakaspuheenvuoro: Finnair

@FinnairSuomi

  • Jussi Luhtasela, Digital Transformation Lead, @JLuhtasela
  • Juha Karstunen, Digital Transformation Lead, @karstunen
  • Jonni Hautamäki, Lead Engineer
  • Atte Luomala, Production Development Engineer
  • Katariina Kuokkanen, Cabin Crew Member, @katariinakuo
  • Henna Koskinen, Cabin Crew Member
  • Keskustelua moderoi Matias Karvinen ja Markus Holmborg, IBM

Ihmiset käyttävät matkustaessa entistä enemmän aikaa erilaisten palveluiden parissa ja Finnair haluaa tarjota asiakkailleen ainutlaatuisen kohtaamisen kaikissa kanavissa. Digitransformaatioon tarvitaan tueksi erilaisia työkaluja, ja näitä onkin ahkerasti kehitetty yhteistyössä IBM:n kanssa. Tänään keskustelun ytimessä ovat mobiiliapplikaatiot joita yhteistyön pohjalta on syntynyt.

Näemme alkuun videon joka kuvaa lentotoimialan transformaatiota, ja tämä muutos näkyy myös lentotyöntekijöiden arjessa. Hautamäki kertoo, kuinka ennen hän keräsi tarvitsemansa datan kolmesta eri lähteestä, mutta nykyään hän saa napattua kaiken talteen yhdellä laitteella ja ohjelmalla.

Yksi IBM:n ja Finnairin hankkeista liittyykin lentokoneiden huoltoon. Lentokonehuolto on äärimmäisen tarkasti dokumentoitu tapahtuma ja kaikesta täytyy jäädä jälki. Perinteisesti dokumentaatio on tehty paperille, mutta siitä aiheutuva viive on haitallista, ja papereiden säilyttäminen hankalaa. Uusien digitaalisten työkalujen avulla on haluttu erityisesti lisätä läpinäkyvyyttä ja reaaliaikaisuutta työntekijöiden arkeen. Applikaation avulla nähdään kaikki tiedot ennakkoon ja tiedetään jo etukäteen mitä tarvitaan ja esimerkiksi millaisia työkaluja mekaanikon kannattaa varata mukaan.

Toinen applikaatio on luotu matkustamohenkilökunnan tarpeisiin. IBM:n ja Applen kanssa yhteistyössä kehitetty Skypay jäljittelee matkustamon istumajärjestystä ja helpottaa asiakaspalvelua sekä tekee myyntiprosessista sulavan.

Molemmissa projekteissa käyttöönotto ja loppukäyttäjän mukaanotto on ollut erittäin tärkeää, ja se on toteutettu mm. workshopeilla ja jatkuvalla yhteydenpidolla projektin alusta loppuun. Karstunen muistuttaa että kuluttajina olemme tottuneet helppokäyttöisyyteen, joten saman tulisi jatkua myös työympäristössä. Lisäksi henkilöstön mukana pitäminen on auttanut muutoksen ymmärtämisessä ja siihen sitoutumisessa.
Matkustamohenkilökunnan perinpohjainen perehdytys on myös ollut tärkeää ja Skypayn käyttöönotossa se on toteutettu verkkokurssilla sekä miehistön tiloissa järjestetyillä klinikoilla. Kuokkanen toteaa, että kollegalta kollegalle tapahtuva koulutus on ollut tässä yhteydessä toimivaa, sillä kynnys heidän välillään on matalampi.

Tulevaisuudessa Finnairilla halutaan erityisesti nähdä että sisäiset alustat muodostavat selkeän jatkumon, ja toiveena on että applikaatioihin saataisiin älyä taustalle Watsonin muodossa. Esimerkiksi mekaanikon työpäivää voisi optimoida tekoälyn avulla.  Sillä nyt kun platform on luotu, sen kehityspotentiaali on lähes rajaton.

Tässä välissä pidetään päivän ensimmäinen tauko ja verrytellään hieman ennen seuraavia puheenvuoroja. Aamukahvin jälkeen jatkamme Nokian ja Finnairin parissa ja kuulemme millaista heidän yhteistyönsä IBM Watsonin kanssa on ollut. Nokian vuoron ajan pidämme paussia blogin puolella, mutta keskustelua voi seurata edelleen livelähetyksen kautta.

Keynote: Thomas Anglero, Innovation Director, IBM

Anglero kehottaa yleisöä leikkimään newyorkilaisia seuraavan puolen tunnin ajan sekä valmistautumaan aivan uudenlaiseen, Netlix-jaksomaiseen puheenvuoroon. Kaikki valmiina? Hyvä.

Tiesitkö että 70 % kaikista osakekaupoista tapahtuu robottien toimesta? Ne keräävät jatkuvasti informaatiota uutisista ja somekanavista ja myyvät parhaat osakkeet 0.01 sekunnissa. Tätä on tapahtunut jo vuosikymmenten ajan. Tekoälyä on siis turha pelätä, sen vaikutukset ovat jo nähtävissä jokapäiväisessä elämässämme.

Mitä seurauksia tästä on siis Suomelle? Anglero pohjustaa aihetta kertomalla kuinka IBM antoi työntekijöilleen tehtäväksi luoda algoritmin, joka jäljittelee ihmisaivoja. Syntyi Watson. Tekoäly, joka lukee 10 miljoonaa sivua kolmessa sekunnissa, ymmärtää lukemansa ja muistaa sen ikuisesti. Ja siinä on voimaa.

Anglero antaa esimerkkejä:

  • Lääkärit ympäri maailmaa käyttävät Watsonia apuna diagnoosien ja päätösten tekemisessä. Yhdelläkään ihmisellä ei ole aikaa käydä läpi samaa materiaalimäärää kuin Watsonilla, saati sitten muistaa ja soveltaa niitä työnsä ohella.
  • 19-vuotias opiskelija sai parkkisakot, ja sen innoittamana loi DoNotPay -palvelun Watsonin avulla. Se toimii ilmaisena lakimiehenä vastaavissa tapauksissa, ja on tähän mennessä auttanut selvittämään jo 5000 parkkisakkoa.
  • Dave-niminen pyöräilijä on ottanut tavaksi nielaista aina ennen suoritustaan sensoreita täynnä olevan kapselin, jonka avulla Watson seuraa hänen elintoimintojaan sekunnin tarkkuudella. Race Across America -kisan aikana Watson havaitsi Daven elimistössä tulehduksen samalla hetkellä kun bakteerit alkoivat vasta jakaantua. Dave saatiin hoitoon ennen kuin hän edes huomasi että mitään on vialla, tulehdus estettiin ja lopulta hän sijoittui kisassa toiseksi.
  • KONE on hyödyntänyt Watsonia tunnistaakseen yrityksensä ydintoiminnan uudella tavalla ja sitä kautta löytänyt uusia bisnesmahdollisuuksia.
  • Woodside Energy syötti kaikki työntekijöidensä tiedot Watsoniin ja näin ymmärsi potentiaalin joka yrityksessä piilee. Lopputulemana oli irtisanomisten sijaan lisää rekrytointeja.
  • Knowledge Transfer. Watsonin avulla tieto saadaan siirrettyä suoraan kokeneilta konkareilta nuorille aloittelijoille. Näin kenenkään kokemus ei mene hukkaan, ja alan tulokkaat voivat aloittaa uransa vuosikymmenten kokemuksella.

Anglero lopettaa puheenvuoronsa pariin tärkeään huomioon: Creativity is thinking up new things. Innovation is doing new things.

Tilaisuuden avaavat IBM Suomen toimitusjohtaja Mirva Antila ja Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström

  • Mirva Antila, Suomen toimitusjohtaja, IBM, @AntilaMirva
  • Ilona Lundström, Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja, @ilonalu

Vieraat toivotetaan heti alkuun lämpimästi tervetulleeksi stadionille päivän juontajien toimesta ja samalla he muistuttavat, että ohjelmaa voi seurata myös twitterissä #WatsonHEL.

Antila saapuu lavalle, ja alkaa avaamaan päivän ohjelmaa, joka noudattaa IBM:n arvoja.

Dedication to every client’s success: IBM:n asiakkaat pääsevät tapahtumassa kertomaan yhteistyössä toteutetuista menestyksekkäistä hankkeista. Tänä vuonna korostuu se, kuinka eri ammattirooleja tarvitaan uusien hankkeiden ideoinneissa ja toteutuksissa.

Innovation that matters to our company and the world: Innovaatioiden tekeminen on IBM:n tekemisen perustassa. Tänään keskiössä onkin kognitiivisuus ja tekoäly.

Trust and personal responsibility in all relationships: Päivän teemoissa pinnalle nousee tänä vuonna myös kiertotalous, sillä ilmastonmuutos on noussut nykypäivänä entistä tärkeämpään rooliin. Blockchain, analytiikka ja IoT antavat yrityksille erinomaiset edellytykset kantaa vastuuta, ja samalla luoda parempaa bisnestä ja uusia bisnesmalleja.

Tekoälystä puhuttaessa käytetään termiä kognitiivinen oppiva järjestelmä, joka tarkoittaa, että järjestelmä ymmärtää lukemaansa ja näkemäänsä, vetää siitä johtopäätöksiä, oppii jatkuvasti, ja kommunikoi sen ihmiselle selkein termein. Antilan muistikeino tähän on URLI (Understand, Reason, Learn, Interlock).

IBM on julkaissut alkuvuodesta tekoälyn periaatteet, joista keskeisimmät ovat läpinäkyvyys, ajatus siitä, että data kuuluu aina asiakkaalle, sekä sen varmistaminen, että alalle syntyy oikeanlaisia osaajia. IBM tekeekin laajaa yhteistyötä yliopistojen kanssa.

Miten Suomen valtio sitten suhtautuu tekoälyyn? Ilona Lundström kutsutaan lavalle vastaamaan tähän kysymykseen. Hän kuuluu ministeri Lintilän tekoälytyöryhmään, joka on luotu pohtimaan, mitä tekoäly tarkoittaa Suomelle. Ohjelman runko on jo valmis, ja se julkaistaan ensi maanantaina Finlandia-talolla. Ensimmäiset askeleet julkaisun jälkeen on avata avoin keskustelu, myös kansalaisten keskuudessa, sekä heittää hankkeesta koppi valtion rinnalla myös yrityksille.

Sekä Antila että Lundström tiedostavat, että tekoälykeskustelu herättää voimakkaita tunteita, ja usein nouseekin esille kysymys siitä, paljonko työpaikkoja sen myötä menetetään. Lundström kuitenkin uskoo, että Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus hyötyä tekoälystä ja toimia alan pioneerina ja tämä hyödyttää koko kansantaloutta. Tärkeintä on löytää luottamus siihen että tekoäly tuo mukanaan paremman tulevaisuuden.

Haasteita on maamme pieni koko ja resurssien vähyys. Lundströmin mukaan täytyy uskaltaa satsata tekoälyyn ja pitää se kärkenä. Työryhmän perustaminen on merkki siitä että ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta menestyksen eteen tarvitaan lisäponnistusta vielä meiltä kaikilta.
Nyt on siis toiminnan aika, ja Lundström kutsuukin yleisön mukaan talkoisiin: Hän haastaa koko yleisön, niin stadionin penkeillä kuin ruutujen toisella puolella miettimään, kuinka tekoälystä tehdään Suomen uusi sähkö.

Watson Helsinki Summit

Watson Helsinki Summit on alkamaisillaan, ja Messukeskukseen rakennettu pop up -kaupunki on täyttynyt väestä.
Kaupungin stadionille nousee tänään yritysmaailman supertähtiä, kuten Finnair, KONE ja Nokia, kuin myös maailman nuorin Watson-ohjelmoija, 14-vuotias Tanmay Bakshi.

Tässä liveblogissa seurataan puheenvuoroja reaaliajassa ja kerätään yhteen päivän oivalluksia. Kaikki puheenvuorot on katseltavissa myös blogin yläreunaan sijoitetusta livestriimistä.

Tule siis seuraamaan keskustelua, sillä tänään tehdään arkinen tekoäly ja digitaaliset ratkaisut näkyviksi!

Kuvia päivän tunnelmista

Avainsanat: ibmkumppanit, tekoäly, watson, Watson Helsinki Summit

Kommentit