Paperitehtaasta pohjoisen konesalitoiminnan keskukseksi

Uudelleenrakennus, kehitys ja työllistys – suomalaista sisua parhaimmillaan.

Vahvasti paperiteollisuuteen keskittyneestä Kajaanista on kasvanut 10 vuodessa tulevaisuuden digitaalisen yritystoiminnan keskus. Teollisuuden rakennemuutoksen kautta alueen kehitys on ollut vahvaa ja uudelleen rakentamiseen on haettu inspiraatiota mm. kansainvälisesti vaikuttaneesta ja innovatiivisesta keksijästä Herman August Renforsista (1849 – 1928).

 

Renforsin mukaan nimettiin paperitehtaan tilalle rakennettu yritysalue Renforsin Ranta ja myöhemmin myös Herman IT. Kalastusvälineistään ja niiden lukuisista patenteista tunnettu Renfors oli myös yksi Kajaanin Telefooniyhtiön perustajajäsenistä. KPO eli Kajaanin Puhelinosuuskuntana nykyisin tunnettu konserni juhlistaa ensi vuonna 120-vuotista toimintaansa.

Kajaanilainen tehtailija ja valokuvaaja,
varakonsuli Herman Renfors.
Kuva: Ina Liljeqvist & Co, 1897 Museovirasto

 

Historia

Renforsin kalastustarvikkeita valmistaneet tehtaat sijaitsivat saman joen rannalla, missä nykyisin toimii Renforsin Rannan yritysalue. Kajaaninjoen alajuoksulle, Tihisenniemeen perustettiin keväällä 1907 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön saha.

Kajaani Oy harjoitti teollista toimintaa Tihisenniemellä vuodesta 1907 vuoteen 1989, jonka jälkeen toimintaa jatkoivat Yhtyneet Paperitehtaat ja sittemmin UPM. Paperitehdas ehti toimia Tihisenniemessä yli 100 vuotta ennen kuin syyskuussa vuonna 2008 UPM ilmoitti lakkauttavansa Kajaanin tehtaan.

 

UPM:n Kajaanin tehtaan sulkeminen

UPM ilmoitti Kajaanin paperitehtaan sulkemisesta, josta seurasi nopeasti päätös perustaa yritysalue tyhjäksi jäävän paperitehtaan tiloihin. UPM:n tavoitteena oli rakentaa moderni ja toimiva yritysalue, joka houkuttelisi alueelle uusia yrityksiä.

Ennen tehtaan sulkemista UPM työllisti Kajaanissa 535 henkeä. Pienelle kaupungille tehtaan lakkauttaminen merkitsi taloudellisia haasteita. Yksi tärkeimmistä tavoitteista alueen uudelleenrakentamisessa olikin kantaa yhteiskunnallista vastuuta työllistämällä vähintään saman verran ihmisiä uudella yritysalueella.

Jo pian lakkauttamispäätöksen jälkeen kehiteltiin uutta nimeä Tihisenniemen entiselle paperitehtaalle. Historiansa takia nimi Renforsin Ranta oli luontevin valinta uudelle yritysalueelle. Herman Renfors oli kertoman mukaan innostava ja laajasti ajatteleva edistyspersoona. Tätä samaa otetta haluttiin soveltaa yritysalueen rakentamisessa.

Paperitehtaan jäljiltä jäänyt infrastruktuuri vaati paljon purkamista ja suuria muutostöitä, ennen kuin sitä voitiin ajatella toimisto- tai tuotantokäyttöön. Laajojen purkamistöiden jälkeen alkoi kuitenkin vihdoin uuden rakentaminen.

PK4:n purkaja. Kuva: Heikki Sonninen

 

Konesalin rakentaminen

Pari vuotta tehtaan lakkauttamisen jälkeen KPO ja IBM etsivät konesalitilaa ja päätyivät tutustumaan Kajaanin Renforsin Rannan teolliseen infrastruktuuriin. He vakuuttuivat olemassa olevan infrastruktuurin potentiaalista.

IBM:n asiantuntijat olivat vahvasti mukana konesalin suunnittelussa sekä toteutuksessa. Alkuvaiheessa Varasto-rakennukseen rakennettiin konesalikäytön tarvitsemat sähkö-, tietoliikenneyhteys- ja jäähdytysratkaisut, josta edettiin modulaaristen elementtien toteutukseen.

Samaan aikaan myös valtion omistama CSC-tieteen tietotekniikkakeskus näki tehdasinfrastruktuurissa potentiaalia ja sijoitti oman supertietokoneensa Kajaanin Renforsin Rantaan.

 

Herman IT aloittaa toiminnan

Vuonna 2011 KPO-konsernin tytäryhtiöksi perustettiin Herman IT, joka aloitti operatiivisen toiminnan konesalin valmistuttua. Herman IT:n IBM:n EMDC-konseptia noudattava konesali otettiin käyttöön lokakuussa 2012.

Jani Moilanen, Marja Karjalainen ja Juha Torvinen vierailulla konesalien rakennusvaiheessa. Kuva: Eila Kilpeläinen

Konesalin suunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä ottaa huomioon myös ympäristölliset vaikutukset. Greenpeacen asiantuntijoilta konsultoitiin konesalien ekologisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tärkeiksi elementeiksi nousivat paikallisesti tuotettu, hiilivapaa energia, ylimääräisen lämmön talteenotto ja uudelleen hyödyntäminen sekä kustannustehokkuus.

Energiatehokkuus on yksi osa ekotehokkuutta, joka pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Konesaliarkkitehtuurin kautta kiinnitettiin huomiota siihen, että laitteiden aiheuttama lämpö voidaan käsitellä mahdollisimman tehokkaasti erilaiset tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Konesalista tuleva hukkalämpö pystytään hyödyntämään siten, että sitä käytetään eri tavoin muissa Renforsin Rannan yritysalueen kohteissa ja prosesseissa.

Myös rakennusvaiheessa pyrittiin mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen, joka tarkoitti olemassa olevan infrastruktuurin maksimaalista hyödyntämistä ja uuden rakentamisen minimoimista.

Kustannustehokkuutta vahvistivat Renforsin Rannan lyhyet sähkönsiirtoetäisyydet ja UPM:n omistama ja kontrolloima sähköverkko, jotka mahdollistavat kilpailukykyiset sähkönsiirtomaksut. Sen lisäksi sisäinen sähkönjakelu on jo valmiiksi suunniteltu raskaan teollisuuden käyttöön ja se on 2N-varmistettu, joka mahdollistaa keskeyttämättömän palvelun.

 

Nykyhetki

Nykyisin UPM:n vanhan paperitehtaan tiloista lähes puolet on konesalikäytössä. CSC-Tieteen tietotekniikan keskus ja Herman IT:n datakeskukset sijaitsevat Varasto-nimisessä kiinteistössä. Kaiken kaikkiaan Renforsin Rannassa toimii tänä päivänä yli 35 eri alan yritystä ja alue työllistää yli 600 ihmistä. UPM:n yhteiskuntavastuutavoite työpaikoista on ylitetty reippaasti ja samalla alue on houkutellut aivan uudenlaista liiketoimintaa. Vahvasta datakeskustoiminnasta huolimatta Renforsin Rannan alueella on jäljellä vielä yli 20 000 m2 laajennustilaa datakeskusten tarpeisiin.

Renforsin Ranta

Renforsin Rannan datakeskusten toiminta palvelee asiakkaita ympäri maailmaa. CSC:n Kajaanin supertietokoneita on sittemmin hyödynnetty esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimukseen, tautigeenien kartoitukseen ja lääkeainesuunnitteluun.

Pohjoisen datakeskustoiminnan taustalla on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. Kajaanin kaupunki, energiayhtiö Loiste, Kajaanin Ammattikorkeakoulu, Kainuun liitto, Kainuun Etu sekä monet muut lähialueiden yritykset ja yhteisöt toimivat yhdessä edistääkseen datakeskustoimintaa Kainuun alueella. Konesalitoimintaa tukeva, laajennusvalmis paperitehtaan infrastruktuuri sekä vahva ekosysteemi tekevät alueesta pohjoisen konesalitoiminnan keskuksen.

 

Lue lisää Herman IT:n infrastruktuuripalveluista.

Avainsanat: datakeskus, ekosysteemi, ibmkumppanit, konesali

Kommentit