IBM ja Vaisala – salamadataa suoraan pilvestä

Viimeisten vuosien aikana olen mielenkiinnolla seurannut, kuinka perinteisten IT-yritysten ja teollisuusyritysten välille on syntynyt uudenlaisia kumppanuuksia. Yhä useammin törmään tapauksiin, jossa sekä toimittajat että asiakkaat ehdottavat hyödynnettäväksi uudenlaisia kaupallisia malleja perustuen esimerkiksi jonkun resurssin tai palvelun käyttöön tai riskien ja hyötyjen jakamiseen. Palveluiden ja toimitusten valikoima sekä tavat, joilla yritykset kehittävät niitä, kasvavat jatkuvasti kiihtyvään tahtiin.

Kun tätä ilmiötä tarkastellaan itse toimituksen ja käyttöönoton näkökulmasta, olen huomannut useita erinomaisia esimerkkejä uudenlaisista ajattelutavoista. Alla pari esimerkkiä, jotka perustuvat yhteistyöhömme Vaisalan kanssa.

1) DATA-as-a-service

 IBM:n ja Vaisalan yhteistyö salamahavaintotiedon ympärillä voidaan nähdä esimerkkinä tällaisesta uudenlaisesta yhteistyömallista. Käytännössä tämä esimerkki perustuu siihen, että IBM tarjoaa Vaisalan keräämää salamadataa pilvipalveluna. Tämä havaintotieto kerätään ja hallitaan Vaisalan maailmanlaajuisen sensoriverkon avulla ja toimitetaan käyttäjäystävällisessä muodossa IBM Cloudin kautta eri käyttäjille. Käytännössä kyseessä on tietopalvelusta eli Data as a service –mallista. Sinänsä salamadata voi kuulostaa suppealta tarjoamalta. Todellisuudessa tämän tyyppinen tieto on erittäin arvokasta usealla eri toimialalla kuten vakuutustoimialalla ja lentokenttäturvallisuudessa.

Me Vaisalalla olemme ylpeitä, että IBM valitsi juuri meidät salamadatan toimittajaksi ja  NLDN-verkostomme on toimittanut Yhdysvalloissa yhtenäisen kattavuuden yli 20 vuoden ajan, ja GLD-verkostomme tarjoaa parhaan havaintotehokkuuden ympäri maailmaa. Olemme iloisia tästä yhteistyöstä IBM:n kanssa.”, sanoo Casey McCullar, Head of Lightning, Vaisala Digital Solutions.

Mielestäni tämä IBM:n ja Vaisalan välinen yhteistyö korostaa tiedon potentiaalista ja kasvavaa arvoa kaupallisesta näkökulmasta. Se myöskin mahdollistaa erottautumisen kilpailijoista datan avulla. Kollegani Christian Bengtsonin myös tukee tätä näkemystä:

”Tämä kiinnostava yhteistyö voidaan nähdä konkreettisena esimerkkinä dataan pohjautuvasta liiketoiminnasta josta maksetaan käytön mukaan. Se ilmentää myöskin niitä etuja, mitä pilvi- ja API-pohjaiset arkkitehtuurit ovat luvattu tuomaan. Me odotamme merkittävää kasvua tästä liiketoiminnasta.”

2) HAJAUTETTU KETTERÄ KEHITYS

Itseohjautuvat tiimit, iteratiiviset ja ketterät kehitysprosessit, sekä muuttuvat tavoitteet ovat nykyään arkipäivää ohjelmisto- ja digitaalisten palveluiden kehityksessä. Monesti tämänlainen kehitysmalli perustuu siihen, että kehittäjät ja kehitystiimit ovat lähellä toisiaan, usein jopa samassa paikassa, esimerkiksi tehokkaan tiedon vaihdannan mahdollistamiseksi.

On useita tapoja, miten ketterää kehitystä voidaan toteuttaa käytännössä. Esimerkiksi hajautettu malli lähtee siitä oletuksesta, että kehittäjien ei ole tai ei tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa. Tämän hajautetun mallin taustalla voi olla erityisiä liiketoiminnallisia tarpeita. Muutamia hyviä esimerkkejä hajautetun mallin eduista ovat resurssisaatavuuden varmistaminen, kustannustehokkuus tai aikataulutavoitteet.

IBM ja Vaisala tekevät tänä päivänä yhteistyötä ohjelmisto- ja digitaalisten palveluiden ketterässä kehityksessä hajatetuin tiimein. Aikaero tiimien välillä on melkein 12 tuntia toisin sanoen tiimit ovat erittäin kaukana toisistaan. Tämä asettaa toisaalta tiettyjä vaatimuksia, mutta niihin pyritään löytämään ratkaisu olemalla joustava työajoissa ja suunnittelemalla hyvin säännölliset tiedonvaihtotavat ja –kokoukset.

Kehitysprosessien kypsyys on toinen kiinnostava alue. Vaisalan ja IBM:n välisen ohjelmistokehitysyhteistyön prosessit ovat suunniteltu tarkoin ja toimintatapoja optimoidaan jatkuvasti. Yksi ilmentymä tästä on se, että IBM:n tiimi on hyväksytysti läpikäynyt CMMI 5 –tason auditoinnin. CMMI (Capability Maturity Model Integration) on laajalti käytössä oleva viitekehys ohjelmistotuotannon prosessikypsyydelle ja 5 taso edustaa tämän viitekehityksen korkeinta tasoa. Yhteistyön toimintatavat ovat myöskin linjattu Vaisalan toimintamallin kanssa, joka perustuu LEAN –periaatteisiin.

Uskon, että ketterät kehitystavat hajautetusti toteutettuna voivat olla todella merkityksellisiä ja ne ovat ratkaisuja, joita monilla toimialoilla kaivataan.  Näiden kehitystapojen avulla voidaan saavuttaa huomattavaa kustannustehokkuutta ja skaalautuvuutta mitä yritykset monesti hakevat tänä päivänä, varsinkin laajemmissa kehitysohjelmissa. Ja lopuksi, ne sopivat myös erittäin vaativaan ja kriittiseen ohjelmistokehitykseen.

 

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu IBM Digital Nordic -blogissa. Lue alkuperäinen kirjoitus täältä.

Avainsanat: big data, ibmkumppanit, ICT, pilvipalvelut, salamadata

Kommentit