Prosessiautomaation monet kasvot – Osa 2

Prosessiautomaation monet kasvot – Osa 2: Päätöksenteon automatisointi

Onko niitä ohjelmistorobotteja näkynyt? Onko työpaikkasi vielä tallella? Niin, kuten edellisessä blogissani  tulikin jo mainittua, ei paniikkinappia tarvitse ainakaan vielä painaa. Toimintamme tehtävä- ja tapahtumaketjujen – niiden aitojen prosessien – automatisoinnissa ollaan yleisesti ottaen vasta alkutaipaleella, ja ihmiselle riittää töitä vielä pitkään.

Kuten viimeksi oli myös puhetta, automaatiokyvykkyyksiä on useita erilaisia. Ja kun automaatiota lähestytään kokonaisvaltaisesti näitä kyvykkyyksiä yhdistelemällä, voidaan mahdollistaa uudenlaisia automaatiokokonaisuuksia ja siten toimintaamme edelleen tehostaa. Tarjolla on siis muutakin kuin vain sitä RPA:ta – vai oliko se sittenkin RTA?

Yksi jo hyvin pitkään tarjolla ollut ratkaisu on päätöksenteon automatisointi. Heti alkuun on syytä todeta, että kyse on paljon muustakin kuin vain ns. sääntömoottorista (rule engine), joka toteutettuja liiketoimintasääntöjä (business rule) suorittaa. Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka helposti sääntöjä ylipäätään saadaan aikaiseksi, kuinka helppo niitä on tarvittaessa hallitusti muuttaa ja muutosten vaikutusta arvioida. Tämän vuoksi yleisesti puhutaankin BRMS (Business Rule Management System) -ratkaisuista.

Palataan hetkeksi jo viime blogissani esitetty kuvaan, jossa ihmisfysiologia ja ihmisen kyvykkyydet on rinnastettu tarjolla oleviin automaatioratkaisuihin.

Ihmisen vasen aivopuolisko vastaa opittujen tosiasioiden – mitä nyt sitten kukin yksilö tosiasioina oman kokemuksensa pohjalta pitääkin ­– soveltamisesta ja niihin pohjautuvien päätösten tekemisestä. Me jokainen toimimme eri tilanteissa tiettyjen sääntöjen mukaan. Sääntöjen, jotka meidän omat kokemuksemme ja opitut asiat ovat tavallaan sisäiseen ”sääntömoottoriimme” koodanneet. Ja kuten liiketoiminnassakin, yleensä yksilöinäkin hyödymme siitä, jos pystymme opittuja toimintamallejamme tarpeen niin vaatiessa joustavasti muuttamaan.

Päätöksenteon automatisointi liiketoiminnassa – miten ja miksi?

Oli liiketoimintamme sitten mitä tahansa, teemme siinäkin jatkuvasti päätöksiä. Iso osa päätöksistä on yleensä enemmän tai vähemmän kovakoodattu toimintaamme tukeviin tietojärjestelmiin; osa ihmisten päässä (usein niiden kokeneimpien ja toiminnallemme arvokkaimpien työntekijöiden) ja osa erilaisina ohjeistuksina siellä sun täällä.

Hyvä uutinen kuitenkin siis on se, että liiketoiminnassamme tehtäviä päätöksiä voidaan yllättävänkin helposti automatisoida. Automatisoida vieläpä niin, että päätöksenteosta ja siihen liittyvästä logiikasta tulee huomattavasti nykytilannetta helpommin hallittavaa ja ylläpidettävää.

IBM ODM (Operational Decision Manager) -alusta on maailman eniten käytetty päätöksenteon hallinta- ja automaatioalusta. Sitä hyödynnetään useilla eri toimialoilla (mm. finanssi-, vakuutus-, terveydenhuolto-, logistiikka- ja media-aloilla) sekä eri tyylisissä prosesseissa – oli kyse sitten tietojen keräämisestä ja validoinnista, hakemusten käsittelystä ja niiden hyväksymisistä tai esimerkiksi dynaamisesta hinnoittelusta.

ODM-alustaa hyödyntäen sääntöjen kehittäminen, testaaminen, simulointi ja ennen kaikkea niiden tarpeen mukaan muuttaminen on mahdollista ilman koodausta ja IT-projektia. Siksi alustaa on hyödynnetty jo 90-luvulta lähtien (silloin tosin vielä nimellä ILOG JRules) – Suomessa ei vielä kovinkaan paljon. Olisikohan jo aika? Vaikka yhdessä ohjelmistorobotiikan kanssa?

Katso videolta miten:

Lue lisää aiheesta täältä.

Avainsanat: AI, automatiikka, BRMS, ODM, rpa

Kommentit