Prosessiautomaation monet kasvot

Prosessiautomaation monet kasvot – Osa 1.

Robotit vievät meidän työt! Pian ihmistä ei tarvita enää mihinkään! Kun yhdistetään keinoäly (AI) ja automaatio, ei ihmiselle ole kohta enää mitään virkaa! Höpö höpö. Eikä vie (tai vie, mutta vain ne työt, joihin ei muutenkaan tulisi ihmisten aikaa tuhlata). Kyllä tarvitaan. Varmasti on.

Yksi todiste tästä on se häly ja innostus mitä parina viime vuotena ollaan nähty juuri ohjelmistorobotiikkaan (RPA, Robotic Process Automation) liittyen. Vaikka olen tehnyt töitä liiketoiminnan automatisoinnin parissa jo vuosikausia, on myönnettävä, että häly RPA:n ympärillä on ollut suurempaa kuin odotin. Miksi?

No, niitä ohjelmistorobotiikalla ainakin osaksi automatisoitavia manuaalitehtäviä olikin – ja on edelleen – hyvin paljon! Tosiasia on, että toimintaamme tukevat tehtäväketjut – liiketoimintamme prosessit – eivät todellakaan ole vielä siinä kunnossa, ettei ihmistä yhtälössä kohta enää tarvita. Erilaisia prosessiautomaatioratkaisuja on kyllä ollut tarjolla jo pidemmän aikaa, mutta niiden käyttö ainakin Suomessa on jäänyt vähäiseksi.

Mitä RPA:lla oikeastaan automatisoidaan?

Prosessiautomaatio-ohjelmistot nostivat jo päätään 1980-luvun ensimmäisten workflow-tuotteiden muodossa, mutta vasta 2000-luvun alkupuolella alettiin yleisesti puhumaan prosessihallinnasta (BPM, Business Process Management) omana IT-ratkaisualueenaan ja varsinaiset prosessihallinta ja -automaatioalustat saapuivat markkinoille.

Mutta mistä toimintamme automaatiossa IT:n keinoin onkaan kyse? Heti alkuun haluan todeta, että tietysti paljon muustakin kuin vain ohjelmistorobotiikasta. Todettakoon myös samaan hengenvetoon, että minusta RPA:lla ei edes automatisoida varsinaisia prosesseja, vaikka akronyymi siihen viittaakin. Oikeampi lyhenne olisikin RTA (Robotic Task Automation), koska ratkaisua käytetään nimenomaan ihmisten tekemien manuaalitehtävien automatisointiin. Tehtävien, jotka puolestaan peräkkäisinä ja myös erityylisinä muodostavat toimintaketjuja, joita yleisesti toimintamme prosesseiksi kutsutaan.

Osa prosessiemme tehtävistä on edelleen manuaalisia ja osa jollakin tapaa automatisoitu. Automatisointi voi rakentuakin useiden eri automaatiokyvykkyyksien ja -ratkaisuiden varaan, joihin RPA kieltämättä hyvinkin oleellisesti nykypäivänä kuuluu. Muitakin kyllä löytyy ja niistä useita on käytetty jo vuosikausia ennen RPA:ta. Tilannetta voi havainnollistaa seuraavalla kuvalla, jossa eri automaatiokyvykkyydet on linkitetty ihmisen fysiologiaan. Analogia löytyy helposti.

Automaatiosta suurin hyöty irti kyvykkyyksiä yhdistelemällä

Palaan näihin kyvykkyyksiin – prosessiautomaation moniin kasvoihin – tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessani. Totean nyt jo kuitenkin sen, että suurin liiketoimintahyöty syntyy, kun alamme näitä kyvykkyyksiä luovalla tavalla yhdistellä ja siten mahdollistaa uudenlaisia automaatiokokonaisuuksia. Automatisoitavaa nimittäin näyttää vielä riittävän. Kuten McKinsey Global’in tutkimuksessa (https://mck.co/2zxpbku) selvisi, lähes kaikki yleisistä työrooleista on sellaisia, että niiden suorittamia tehtäviä voitaisiin merkittävästi edelleen automatisoida.

Uskallankin lopuksi väittää, että liiketoimintamme – oli kyse sitten melkeinpä mistä toiminnasta tahansa – automatisoimiseksi ja tehostamiseksi voitaisiin tehdä vielä hyvin paljon. Vaikka kehitys niin sanotusti kehittyy, niin kyllä tässä vielä hetki menee, ennen kuin voimme kaikki jäädä eläkkeelle koneiden hoitaessa hommat. Suomessa ei ehkä vielä silloinkaan.

Lue lisää aiheesta täältä.

Avainsanat: automatiikka, BPM, DBA, ODM, rpa, tekoäly

Kommentit