Julkinen sektori Suomen innovaatiomoottorina

Julkisen sektorin IT-hankkeissa on paljon haasteita. Viime viikkoina käydyssä mediakeskustelussa on vilissyt ääripäät niin epäonnistuneiden hankkeiden kuin ratkaisujenkin osalta. Esimerkeiksi on nostettu julkishallinnon IT-projekteja, joiden aikataulut ja kustannukset ovat moninkertaistuneet, mutta tuotoksille asetetut tavoitteet ovat siitä huolimatta jääneet saavuttamatta. Ratkaisuna ongelmiin peräänkuulutetaan IT-hankkeiden ja -ratkaisuiden avoimuutta.

Julkiset hankinnat ja hankintatoimi ovat monella tavalla merkittävässä roolissa ratkottaessa Suomen nykyisiä ja tulevia haasteita. Kestävyysvajeen ja väestön ikääntymisen tuomien haasteiden ratkojilta vaaditaan todellista osaamista, kyvykkyyttä ja innovatiivisuutta. Apuakin tarvitaan: olisi syytä hyödyntää muualla koeteltuja, toimivia ratkaisuja,sekä yhdistää erilaista osaamista yli maa- ja toimialarajojen. Tätä pitäisi edesauttaa poistamalla uusien toimijoiden sekä uusien korvaavien ratkaisuiden markkinoille tulon esteitä, esimerkiksi kohtuullistamalla monesti vaikeiksi koettuja julkishallinnon sopimusehtoja ja lisäämällä entisestään julkisten hankintojen avoimuutta.

EU-komission tuore raportti EU -jäsenvaltioiden innovaatiotoiminnasta toteaa, että Suomessa panostetaan suhteellisesti paljon rahaa t&k:een. Panostukset eivät kuitenkaan materialisoidu odotetusti myyntikelpoisiksi tuotteiksi ja ratkaisuiksi kauppatasetta kohentamaan.

Maallikon mieleen tulee vanha väite, jonka mukaan tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi ja innovaatioprosessi tietoa rahaksi. Onko siis niin, että toimintamme painopiste on jalostusketjun investointeja vaativassa alkupäässä ja jätämme tuotostemme kaupallisen hyödyntämisen muille? Toinen raportin herättämä ajatus on, että jollei innovaatioprosessin lopputuotoksella ole selkeää omistajaa ja hyödynsaajaa, jää innovaatiopotentiaali osittain tai kokonaan hyödyntämättä.

Suomessa on perinteisesti edistetty innovaatiotoimintaa rahoittamalla yritysten ja tutkimusorganisaatioiden t&k-hankkeita organisaatioiden tekemien hakemusten pohjalta. Rahoituksen ja toiminnan vaikuttavuutta on pyritty lisäämään siirtymällä arvoketjussa eteenpäin kokoamalla yhteen yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita valikoitujen strategisten osaamisten kehittämiseen ja kanavoimalla rahoitusta keskittymille ja keskittymien kautta.

Julkisten hankintojen kautta julkisella rahalla olisi todellinen, lähes hyödyntämätön mahdollisuus edistää innovaatiota myös arvoketjun seuraavalla portaalla. Hankintoja tehdessään julkishallinnon organisaatio toimii hankinnan kohteena olevan tuotteen tai palvelun käyttäjänä, usein jopa loppukäyttäjänä. Varsinkin merkittävämmät järjestelmä- ja palveluhankinnat liittyvät suoraan tai epäsuorasti Suomen julkishallintoa kohtaavan kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

Asemaa asiakastarpeen parhaana osaajana ja innovaatiohyödyn saajana ei pidä tuhria: julkisia hankintoja on perusteltua käyttää kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen. Näin siirrettäisiin samalla innovaatiofokus teknologian kehittämisestä teknologian yhteiskunnalliseen soveltamiseen.

Tietotekniikan muutosvauhti kiihtyy. Suomen kaltaisessa maassa, jonka omat resurssit ovat määrältään varsin rajalliset ja jossa ulkomaisia sijoituksia on suhteellinen vähän, on tärkeää hyödyntää ulottuvilla olevaa kansainvälistä osaamista ja käyttää sitä oman kansallisen toiminnan moottorina. Kaikkea ei tarvitse luoda tyhjästä. Harvoin asiakastarpeet ovat niin erityisiä, etteikö muualla hyväksi koettuja ratkaisuja voitaisi hyödyntää pohjana, jonka päälle rakentaa. Julkisella puolella parhaiden käytäntöjen jakaminen on lisäksi helpompaa kuin yksityissektorilla.

Suomessa julkisella sektorilla tehdään myös huippuluokan innovatiivisia IT-ratkaisuja, joissa ei ole kaivauduttu poteroihin eikä annettu nykykäytäntöjen rajoittaa ratkaisun rakentamista. Hyvä ja paljon käytetty esimerkki on verojärjestelmän kehityshanke, jossa kansalaisen tekemä veroilmoitus muuntui verottajan laatimaksi veroehdotukseksi.

Panostaminen jo tehtyjen innovaatioiden ennakkoluulottomaan ja tehokkaaseen soveltamiseen uusiin käyttökohteisiin antaa merkittäviä ja suhteellisen nopeasti toteutettavia ratkaisuita kohtaamiimme haasteisiin sekä avaa aivan uusia talouden kasvumahdollisuuksia.

Avainsanat: älykkäämpi kaupunki, innovaatio, julkinen sektori, Suomi nousuun

Kommentit