ValtioExpossa kuultua

Valtiokonttorin isännöimä Valtio Expo järjestettiin perinteiseen tapaan toukokuun alussa. Tilaisuudessa pidettiin kymmeniä esityksiä valtion henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon nykytilasta sekä meneillään olevista kehityshankkeista.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi esityksessään ’Julkinen talous tienhaarassa’, että Suomen talous on sekä suhdanne- että rakennekuopassa. Suomen bkt:n ja viennin kehitys ovat jäämässä kilpailijamaistamme ja samaan aikaan valtion ja kuntasektorin velka sekä työttömyys ovat kasvussa. Suomessa on noin 140 ei-työssä-olevaa 100 työllistä kohti ja määrä on kasvussa.

Epäsuotuisa väestökehitys, heikko työllisyys sekä heikko sisäinen tuottavuus ovat Hetemäen mukaan saattaneet julkisen talouden ongelmiin. Julkisen hallinnon tuottavuuden kriittisiksi tekijöiksi Hetemäki mainitsi osaamisen, johtamisen sekä ICT:n hyödyntämisen.

ICT 2015 työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä totesi omassa esityksessään, että talouden evoluutio kiihtyy globaalin siirtymisen ja teknologian murroksen myötä. Internet mahdollistaa arvoketjujen katkomisen siten, että samaan tuotteeseen tai palveluun kohdistuvaa työtä voidaan tehdä monessa eri paikassa ympäri maapalloa. Menestyäkseen Suomen on kehitettävä dynaamista kilpailukykyään.

Ala-Pietilä lainasi tutkimusta, jonka mukaan kyky soveltaa teknologiaa tuo talouden kasvusta 2/3 osaa. ICT on teknologioista yleiskäyttöisin ja internetin hyödyistä 75% kohdistuukin perinteisille aloille. Kyky soveltaa ICT:tä muita tehokkaammin avaa Suomelle tien uudistumiseen ja kasvuun. Innovatiivisten asiakaslähtöisten ratkaisujen syntyminen ICT:tä hyödyntäen edellyttää pääsyä kriittiseen markkinatietoon, osaamiseen ja teknologiaan. Julkinen sektori uudistuu hyödyntämällä ICT:tä älykkäästi.

Samaisessa tilaisuudessa julkishallinnon ICT-johtaja Timo Valli esitteli julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaa, jonka  tavoitteena on edistää julkishallinnon vaikuttavuutta ICT:n avulla. Strategian toimenpideohjelmassa on strategisina aloitteina mm. palveluinnovaatioiden ekosysteemin muodostaminen vauhdittamaan uudistumista sekä avoimen tiedon ja tiedon yhteiskäytön edistäminen. Kokonaisuudessaan julkishallinnon ICT-strategia on varsin hyvin linjassa valtiosihteeri Hetemäen ja Pekka Ala-Pietilän kansantaloustieteellisten näkemysten kanssa siitä, mihin tekeminen tulisi kohdistaa. Julkisen hallinnon uusiutumisvauhdin kannalta ratkaisevan tärkeää on strategisten ICT –hankkeiden toteutuksen nopeuttaminen.

Yhteenvetona voi todeta, että ICT ja innovaatiot ovat keskeisessä roolissa nostettaessa Suomea sekä suhdanne- että rakennekuopasta.

Julkisen hallinnon tuottavuutta kehitettäessä on tärkeää hyödyntää kaikkea tarjolla olevaa, myös kansainvälistä osaamista ja käyttää sitä julkisen hallinnon kehittämisen moottorina. Panostamalla innovaatiivisten ratkaisujen ennakkoluulottomaan ja tehokkaaseen soveltamiseen luodaan pienemmällä panostuksella ja nopeammin julkisen hallinnon sisäistä tuottavuutta lisääviä edelläkävijäpalveluita.

Huonoa rahoitustilannetta on mahdollista helpottaa hyödyntämällä ennakkoluulottomammin ja määrätietoisemmin yksityisen sektorin tuottavuuden ja kustannustehokkuuden ripeää kehitystä. Käyttämällä hyväkseen yksityisen sektorin uusia, kustannustehokkaita toimintamalleja, palveluita ja tuotteita julkisen hallinnon on mahdollista säästää investointi- ja toimintamenoissaan ja näin pienenää rahoitustarvettaan.

Paljon käytetty esimerkki yksityisen sektorin tuottavuuden kasvusta ja uusien toimintamallien kehityksestä on IT–palveluiden tuotannon uudistuminen runsaan kymmenen vuoden aikana. Pitkälle vakioitua, matalamman lisäarvon IT-palvelutuotantoa alettiin 1990-luvulla siirtää alhaisemman tuotantokustannusten maihin itäiseen Eurooppaan. Sittemmin kyseisiä palveluita on siirretty yhä teollisemmin tuotettavaksi kaukoitään.

Samaan aikaan Suomi on kehittänyt työtään korkeamman lisäarvon, esimerkiksi hanke- ja ohjelmajohtamisen, arkkitehtuurin ja systeemisten ratkaisukokonaisuuksien ympärillä. Nämä tarjoavat vuorostaan Suomelle kilpailukykyä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Mahdollisuudet tuottavuuden kasvulle kehittyvät koko ajan. Tällä hetkellä pääpaino IT-palvelutuotannon kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kehittämisessä on työtehtävien automatisoinnissa. Kehitysvauhti on itseasiassa niin huikea, että menneissä toimintamalleissa ja ratkaisuissa pitäytyvillä yksityisen sektorin toimijoilla on uhkana pudota kilpailusta ja julkisrahoitteisilla rasittaa kohtuuttomasti veronmaksajia jo muutenkin vaikeassa talouden tilanteessa.

Pienen, vielä kilpailukykyisen maamme tulisi nyt kääntää katse horisonttiin ja varmistaa uusien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen. Muualla tapahtuvaa kehitystä ja ICT:n soveltamista on hyvä seurata aktiivisesti ja hyödyntää ennakkoluulottomasti ja älykkäästi parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja. Näin kohennamme uudistumisvauhtiamme ja dynaamista kilpailukykyämme, puhumattakaan vaikutuksista yleiseen tuottavuuteen ja rahoitustilanteeseen.

 

Avainsanat: älykkäämpi kaupunki

Kommentit