Yhteistyössä kohti älykkäämmin tuotettua palvelua

Ulkoistushankkeet puhuttavat. Sopimukset ovat arvoltaan suuria, ne ovat pitkäkestoisia ja ne koskettavat monia eri tahoja. Hankkeen onnistumisen ja myös sen epäonnistumisen vaikutukset ovat merkittäviä sekä yrityksille että yksilöille. Kuten usein muutoksen edessä, tunteet heräävät. Monivuotisten yhteistyöprojektien alkumetrit ovat ratkaisevassa roolissa. Projektin alussa asetetut tavoitteet ovat se maali, jota kohti yhdessä lähdetään.

Ennen oli ennen

Vielä neljännesvuosisata sitten yritykset toteuttivat suuren osan tuotannostaan ja tukitoiminnoistaan itse, omin voimavaroin. Viime vuosituhannen loppua kohti kansantalouden sääntelyä vähennettiin ja kilpailurajoituksia poistettin, mikä johti yritystoiminnan tehokkuusvaatimusten kasvamiseen. Eräänä toiminnan tehostamiskeinona yritykset lisäsivät välituotteiden ja palveluiden hankintaa ulkopuolisilta toimijoilta. Toimintoja ulkoistettiin. Kustannusten leikkaaminen oli tuolloin yrityksille tärkein syy ulkoistamiseen ja volyymituotanto ulkoistustoimittajan kustannusedun lähde.

Kansainvälisen kaupankäynnin esteiden karsimisen ja teknologian kehittymisen seurauksena yritysten tuotannontekijä- ja lopputuotemarkkinat globalisoituivat. Teknologia mahdollisti arvoketjujen katkomisen siten, että samaan tuotteeseen tai palveluun kohdistuvaa työtä voitiin tehdä monessa eri paikassa ympäri maapalloa. Toimintojen siirto halvemman työvoiman maihin lisäsi entisestään yritysten kustannustehokkuutta ja antoi ulkoistuspalveluita tarjoaville toimijoille uusia mahdollisuuksia asiakkaan saaman lisäsarvon tuotantoon.

Tietotekniikan kehitys on johtanut siihen, että yksittäinen yritys ei enää yksin pysty hallitsemaan kaikkea toiminnassaan vaadittavaa teknologiaa. Erikoistuminen, sen mahdollistama erityisosaamisen kehittäminen ja erityisesti kyvykkyydet teknologiaratkaisuissa ovat saaneet aivan uuden merkityksen. Johtavat teknologiapalveluyritykset ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet kiihtyvällä vauhdilla palvelutuotantonsa tehokkuutta automatisoimalla prosessejaan. Automaation avulla teknologiapalvelut on kypsynyt toimialana ja palveluiden tuotanto on saanut teollisen tuotannon ominaispiirteitä.

Nyt on nyt

Tämän päivän yritystoiminnassa kustannusten minimointi ei yksin tyydytä uusia toimintamalleja ja uutta liiketoimintaa kehittävien organisaatioiden tarpeita eikä sen pidä olla ainoa toiminnan tehostamisen tavoite. Yritykset haluavat yhä useammin ulkoistushankkeiden avulla myös parantaa kilpailukykyään ja kasvattaa liikevaihtoaan. Ulkopuolisen osaamisen ja kyvykkyyksien avulla voidaan laajentaa yrityksen toimintaa sekä lisätä organisaation innovatiivisuutta ja muutosherkkyyttä. Organisaatiot, jotka tavoittelevat moderneilla palvelutuotantomalleilla kustannussäästöjen lisäksi myös strategisia hyötyjä, menestyvät kaikilla talouden mittareilla mitattuna kilpailijoitaan paremmin¹.

Yrityksille, jotka ovat valmiita innovoimaan ja haastamaan nykyisen toimintatapansa, arvoketjunsa sekä arvolupauksensa, modernit palvelutuotantomallit ovat avain uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Määreet virtualisoitu, vakioitu ja automatisoitu IT-infrastuktuuriin liitettynä ovat nykytermeillä yhtä kun pilvipalvelut. Oikein hyödynnettyinä pilvipalvelut tarjoavat monille yrityksille mahdollisuuden kasvattaa liikevaihtoaan sekä laajentaa toimintaansa uusiin tuotteisiin ja palveluihin.

Kun perusasiat ovat kunnossa, on aikaa ja intoa keskittyä oleelliseen. Liiketoimintaa kehitetään ja uutta ideoidaan tiiviissä yhteistyössä teknologiapalvelutoimittajan kanssa. Toimintojen ulkoistamisen sijasta nykyään on osuvampaa puhua työn jakamisesta, yhteistyöstä ja yhdessä innovoinnista. Menestyvät yritykset hyödyntävät ulkoistushankkeissaan toimittajayhteistyön koko potentiaalin. Palvelutoimittaja on kumppani, jolla on osaamista ja kykyä avittaa organisaatiota säästöjen lisäksi myös strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

 

¹’Why partnering strategies matter: How sourcing of business and IT services impacts financial performance’, IBM Center for Applied Insights, May 2013

 

Avainsanat: älykkäämpi kaupunki

Kommentit